Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. lokakuuta 2025
Sentähdenpä kyysän pahteesta nyt karkasin karhukeihäs kädessä; mutta eipä toki suuresti mua haluta täällä kierrellä kontion jälkiä etsien. Hävitys ja kuolema! Oi! olis tämä keihäs Ukon vasama ja minä pitkäisenä pilven partaalla istuisin, niin tietäisinpä työni: Kulovalkean hurjan ympäri mailmaa sytyttäisin, jyristen kukistaisin taivahat maan helmaan, ja syvyyteen kaikki vaipuisivat viimein.
Kun en minä ainoata ystävääni suojellut. Mitään hupaa, mitään toveria, mitään aikani hauskaa tuossa loppumattomassa, kolkossa vankeudessani minulle ei jäänyt, siinä meni minulta kaikki. Vesikarpaleet heruivat poskilleni. Karkasin metsään. Se kesä meni semmoissaan ja tuli talvi. Välimme sisko Katrin ja veli Sampan kanssa ei siitään somentunut.
Vanhempani määräsivät minun leipojaksi; mutta minä karkasin pois opista, sillä yöllä valvominen ei ollut minulle mieleen. Mutta nyt olen, mies parka, joutunut ojasta allikkoon; sillä täällähän täytyy luopua kaikesta, minkä Jumala on suonut ihmisten iloksi.
LEENA-KAISA. Jos viivyn, niin arvaat siitä, että Vappu suostuu tuumaan lapsen suhteen. RISTO. Hyvä, hyvä! Saadaan nähdä vaan. Ahaa, Toppo! Tule sisään, lurjus. Pianpa sinä palasit. RISTO. Pian. Eihän siellä tehnyt mieli kuljeksia näin syysilmassa. Kovin oli kurjaa. TOPPO. Kas kun Homsantuu laski sinut pois. RISTO. Minä karkasin. Luuletkos, että hänestä muulla tavalla olisin erilleni päässyt.
Koski: Minä karkasin kotoa ja isäni kirosi minut. Mutta käteeni painamansa viinapikari jäi siihen, ja sitä olen minä ammentanut vuodet pitkät. Noin kolme vuotta karkaamiseni jälkeen kuulin, että isäni oli kuollut ja määrännyt omaisuutensa armeliaisuuslaitoksiin. Pikku siskolle oli hän määrännyt eläkkeen, mutta sitä ei hän kauan tarvinnut.
Olin kahdeksan kuukautta vankina, karkasin sitten Puolaan ja Saksaan, ja minun onnistui viimein Pommerin kautta päästä tänne Turkuun, tarjoamaan jälleen vähäistä apuani isänmaalleni. Hurraa! Hurraa! Bertelsköld olkoon kapteenimme! Eläköön kuningas! Eläköön Bertelsköld! riemuitsivat ylioppilaat. Nyt se käy niinkuin tanssi! Me ajamme moskovalaiset kotiinsa suureen Novgorodiin! huudettiin.
Kyllä, sirkkuseni; sinussa on kova, vaarallinen kuumetauti. Ei äiti, ei. Kuumeen sain perästäpäin. Mutta eikös hän ole sinulle sanonut, mistä sen kuumeen sain ja miksi karkasin ulos? Ei, kultaseni Se oli siksi, että tapasin Rosalien hänen vuoteessaan makaamasta. Paronitar luuli hänen vielä hourailevan ja silitteli häntä sanoen: Nuku, sirkkuseni, rauhoitu, koeta nukkua!
ESKO. Mökkiin juoksin niinkuin luoti ja näin selvästi, että poika oli saanut isältänsä aika saunan, mutta kas kun karkasin minä pojan niskaan, niin tulipa heistä molemmista toverit jälleen, ja nyt yhdessä peittomaan minua. MIKKO. Niin niin, yhteinen vihamies saattoi Heroodeksen ja Kaiphaan ystäviksi. ESKO. Kutsu heitä perkeleiksi, vaan ei Heroodekseksi ja Kaiphaaksi.
Kiukustuneena karkasin pystyyn ja laukaisin muskettini heitä kohti. Kuin paholaisen siivillä hävisivät he heti takaisin saarelle. Sielläkin oli siis vihollisia ja nämä olivat arvatenkin etuvartijoita. Suo siellä, vetelä täällä! Mutta täytyihän jonnekin yrittää. Juoksin siis syrjään kaartaen samalle saarelle, jonne kasakat olivat hävinneet.
Jos et olis Benjamin Hardy, sanoi hän lujalla äänellä, niin eipä sinun raatoosi jäisi paljon henkeä! Tuskin olivat ne sanat päässeet hänen suustaan, niin karkasin hänen kimppuunsa. En ole koskaan voinut selvään muistaa mitä sitten tapahtui. Kirous kolahdus taistelu silmittömän vimman hetki parahdus monta ääntä sekaisin outoja kasvoja ympärillä.
Päivän Sana
Muut Etsivät