Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Tule kultani Turusta, Viere kulta Wiipurista, Astu armahin Savosta, Käy kotihin Karjalasta Jouvu huomena kotihin, Päät' jo tänäki päänä; Ellet kaunista kaota, Tällä maalla marjaistasi. Vaiva vuottaessa.
On kyllä Karjalasta ja Savon maalta näitä jälkeenseuraavia koottu, mutta muistelemmapa niitä ennen Turun puolella, Uudellamaalla ja Hämeessä kuullemme laulettavan pian samoilla sanoilla.
Vaan tuli surma suutimaton, Kesken yötä kenkimätön, Pois otti minun poloisen, Kauas kantoi Karjalasta Näille ouoille oville, Veräjille vierahille, Jossa harvoin päivä paistoi, Harvoin kuutamet kumotti; Harvoin on kuultu kuikan ääni, Harvoin kaakkurin kajatus; Harvoin on hauki vierahana, Siika ei sinä ikänä, Lohen poik' ei polvenahan.
Ei toden totta ollutkaan viljalti hevosia tähän aikaan; niitä oli täytynyt tuottaa viidenkymmenen penikulman takaa aina Karjalasta asti, eikä niitä nyt saanut sieltä rahallakaan; niitä oli täytynyt viimeksi syksymyöhällä tuoda Länsipohjasta. Mutta jos hevoset olivat harvinaisia, niin olivat kirkkaat hopearahat vielä harvinaisempia, ja Simuna ei voinut kiusausta vastustaa.
Semmoisia ovat erittäinkin runot Talonpojille, Viinasta, Tyttärille, Mustalaisista, Ketunpoikain elättämisestä, Väinämöisen veljenpojasta y.m. Näytteeksi miten runot semmoisilla kulkumatkoilla muuttuvat, panemme tähän yhden tämmöisen runon "Piipunperästä" sekä sillä tavalla, kuin se on Rautalammilta kirjoitettu, että toisellakin tavalla Venäjän Karjalasta.
Tämä mies, joka oli saanut äsken kärsiä hovilaisten väkivaltaa, oli Venäjän Karjalasta kotoisin. Hän oli jonkun aikaa sitten muuttanut Suomen puolelle, täällä harjoitellut pienoista kauppaa ja koonnut itselleen pikku omaisuuden. Hän oli erittäinkin oppinut kunnioittamaan Nevalaista tämän vilpittömän ja tasaisen kohtelun takia.
Saas tästä, Nyyrikki. NYYRIKKI. Nyyrikki Karjalasta. TIERA. Sielläkö sukusi suuri? NYYRIKKI. Likeltä Venäjän rajaa kotoisin olen ja olenpa vanhempaini ainoa poika. Mutta emo kurja humalaan kuoli ja karkasi isä pojastansa.
Minä olen sen tehnyt ja perin julkisesti palkkani." Niinkuin ukon nuolet välähti kaksi miekkaa ilmassa, ja samassa silmänräpäyksessä painuivat ne vartta myöten kumpaisen ritarin rintaan. Kauhun huudolla heräsin. Kuu kuumotti heleästi. Pajarin mäki lepäsi rauhallisena. Yö oli kaunis ja ihana, vaan kummallinen unennäköni oli unen silmistäni karkoittanut. Siirnitsa. Kertomus Karjalasta.
Venäjän Karjalasta: Kuule ensin, katso siitä, Kuinka kummalta näkyvi Tämänaikainen elämä: Miehet muutkin jos minäkin Piipun pohjilla pilaavat Suunsa seuvun semmoiseksi, Jott' on leukansa liassa, Parta paksussa porossa, Ihmestä iho sininen, Tupakasta turmeltuna.
1:NEN MARKKINAMIES: Teemme hänet kuninkaaksi! 2:NEN MARKKINAMIES: Sinäpä sanoit sanan! Teemme kuninkaaksi ja ammumme jousillamme ja pyssyillä, kun viime tinka tulee. 3:S MARKKINAMIES: Lähetämme hänet Karjalasta apua hakemaan. 4:S MARKKINAMIES: Pois herrain valta! 1:NEN MARKKINAMIES: Pois herrat näiltä kulmilta. MARKKINAV
Päivän Sana
Muut Etsivät