United States or San Marino ? Vote for the TOP Country of the Week !
Luonnollistahan on, että kahvi meni kaikki pajan lattialle, ja itse pannukin surkeasti sinne tänne viuruun. Sanomaton hämmästys käsitti emännän, ja hän ei voinut sanoa ainuttakaan sanaa, seisoi vaan siinä tyhmistyneenä ja liikkumattomana, niinkuin pajapölkky. Hän oli hyvää tarkoittanut ja hänen hyvä tahtonsa sai noin surkean lopun.
Kahvi on serveerattu! sanoi palvelustyttö ovelta. Herra Jumala, missä minä taas olin! Missä on minun äskeinen tunteeni? Olenko todellakin jälleen kadottanut sen? Olen, olen. Taas olen tyhjyydessä. Sääliä en tunne häntä kohtaan, minua päinvastoin inhottaa. Ja tuosta toisesta ei ole mitään jäljellä, vaan lihamassa, ilman sopusointua eri ruumiinjäsenien välillä ush! Minun on turha koettaakaan.
Kun kahvi oli tarpeiksi kiehunut, sai Elsa ottaa pienen sievän korin kyökin seinältä naulasta ja saatuansa mamselilta muutamia kuparirahoja ja neuvoja, juosta läheiseen leipurin puotiin kiireisesti koriansa täyttämään. Onnellisesti suoriutui Elsa leipurissa käynnissänsä, ruvettiin, kahvinjuomiseen ja Elsa sai koettaa taitoansa kahvin tarjoamisessa.
Semmoisetki kieleen juurtuneet sanat kun esm. *kahveli*, *kahvi*, *pajunetti* j. m. m. ovat Turun turmellun puhekielen mukaan väännetyt *kaffeliksi*, *kaffeksi*, *bajonetiksi* j. n. e. Sivistyksen tultua kielenki puolesta suomalaiseksi, muuttuu Suomessa melkein kaikki toiselle kannalle.
Siksipä ei voinut häntä lasareettiinkään viedä, sillä hän oli kotona tarpeen; äiti ei olisi päässyt lapselta mihinkään ilman häntä. Kahvipannu jo kiehui; Mari laski Annin kätkyeen ja pyysi Hellua tuutimaan. Lapsi oli mennyt uneen; koetettiin olla hiljaa, ettei hän heräisi. Sillaikaa kuin kahvi selvisi, haki äiti esiin sokurijäännöksen; oli sitä niin paljon, että tuli rippuinen kullekin.
Niissä mietteissänsä saapui hän Hyvärisen talon kohdalle ja arveli: »On sinne nyt vähän väärää, ja nuokin kujaset näkyvät olevan kuoppia ja likaa täynnä, vaan jos sillä Hyvärisen eukolla sattuisi hyvinkin olemaan kahvi valmiina, niin saisi tuossa kupin aamutuimaansa.» Hän pysähdytti hevosensa ja kuorman päällä mahallaan lojuen mietti mitä tehdä.
Ruustinnan silmä ennätti häntä tarkastamaan kiireestä kantapäähän. Toipa hän sittenkin toisenlaista leipää kuin oli käsketty. Senkin tytön tollukka, kyllä hän vielä saisi siitä kuulla! Kun kahvi oli juotu, vilkastui rouvien keskustelu huomattavasti.
"Mitä sinä noita joutavia utelet? Keitähän minulle vaan kahvi ja laita jotakin syömistä", sanoi Matti tavallisella salaperäisyydellänsä. "Jos lienee haavasi pahakin, kun vaatteesi ovat noin verissä; eikö se pitäisi sitoa ja korjata", hätäili emäntä yhä. "Ei se tarvitse mitään sitomisia ja korjauksia, sillä se on kyllin hyvästi sidottu", sanoi vaan Matti.
Keittiössä on tädillä jo kahvi valmiina, ja naapurimökin tyttö on tuonut vastalypsetyn maidonkin. Täti odottelee, milloin poika heräisi. Sakris Kukkelman tirkistelee portaiden juuressa ylös paviljonkiin. Harvoin hän on nähnyt huvilaa moisella paikalla, kuin sokerikeilan kärjessä. Hän on kovin väsynyt kävelystä ... ei tekisi mieli ryhtyä heti kiipeämään noin jyrkkiä portaita.
Siellä oli vielä enemmänkin: siellä oli harvinaisia ulkomaisia, Etelä-Euroopan, Amerikan ja Itä-Intian kasveja kasvihuoneissa, kahvi- ja teepensaita, pumpulipuita, silkkiäispuita silkkimatoineen ja sokeriruokoja, jotka korkeiden lasi-ikkunain läpi imivät makeutta auringosta.