Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025


Minulle jäi hänestä ainaisena muistona elinaikainen mieltymys savupirtille tuoksuviin vaatteihin ja ohralettuihin ja palvattuun lihaan, ja minun rinnassani läikähtää lämpimästi yhä vieläkin joka kerta, kun minua vastaan tulee pikkuinen vanha vaimo, sukkaa kutoen, kontti selässä ja lipokkaat jalassa ja niskassa laiha saparopalmikko. YST

Pekka ei voinut erehtyä, nainen oli Mattu. Nyt tämä lähti häntä vastaan ilosta loistavin silmin, ojensi äänettömänä Pekalle kätensä ja veti hänetkin luokseen. Kauan oltiin ääneti, kunnes Antti äkkiä hypähti pystyyn, otti eukon syliinsä, pyörähdytti häntä ympäri ja juoksi sitten metsään päin ääneen nauraen. Heti samassa hän palasi takaisin kontti kädessä, tempasi sen auki ja otti esiin leivän: "

"Nyt, Matti, olemme perillä. Tähän asetutaan; pois kontti hartioilta!" "No kas, onko sinulla täällä varastoaitta? Oletko ollut täällä ennen?" "Olen! Tee nyt tuli, niin saat kuulla, minkä vuoksi olemme tänne tulleet."

Eikä auttanut tällä kertaa vastustelu ja pelottipa se papankin tulo niityltä, sillä ei sitä hänen kanssaan käynytkään leikitteleminen niinkuin mamman, sen pojat kyllä tiesivät. Akkunasta he kuitenkin näkivät Pehkos-Jussin pirttiin menevän ja sieltä vähän ajan perästä palaavan kontti selässä ja sauva kädessä niinkuin oli taloon tullutkin.

Meitä sitten tästä lähtien ihmiset rupeavat sanomaan juurukselaisiksi. Niitähän me juuri olemmekin, sanoi Mikko naurahtaen. Sitten hän rupesi riisumaan kenkiä jaloistaan ja sanoi: Tuntuupa hieman väsyttävän. Raskas oli se kontti ja Punakorva tahtoi aina olla kantapäillä. Piti kävellä tavallista kiireemmin.

"Vai oli tillä kontti, ukolla ... tuuli kontti, mutta jot annetaan lenki Matin tehdä temmonen pieni, tievä kontti Liitulle, johon taapi maljoja poimia ... puolukoita titte tyktyllä Ettelin kanta... Niin entät titte, entät titte..." ja yhä kutkutteli äiti Liisuansa, niin että Liisu parka ihan oikosenaan äitin käsivarrella nauroi ja läkähtyä oli.

"Oletpa näemmä mestari kertomaan, Jussi, minä tietäisin kertoa paremmin, kun olisi aikaa, kysyn vaan jos tietäsit esimerkiksi kuka se oli joka ratsasti suuri kontti seljässä eräänä aamuna Vähämäen aholta rajan yli, ja jota ratsastajaa Kerolan Paavon koira kiirehti, ethän mahdollisesti tietäisi kuka se ratsastaja oli?" lausui Olli ivaillen.

Oli suloista laskea kontti hartioiltaan ja riisua jalasta kastuneet kengät. Hän istui eikä ajatellut mitään. Hetken päästä tuli isäntä, mutta ei tuntenut häntä heti hämärässä. Mutta kun hän sitten tunsi hänet, näytti hän ilostuvan. Ei kuitenkaan kysynyt, mistä tuli ja minne oli matkalla.

LAURI. Tuomaasta pidän minä paljon, Tuomaasta ja pikku-Eerosta. Mutta nuo muut tuossa? Mitä sanon heistä? TUOMAS. Kitas kiinni ja kannu tänne! Tuossa, Juhani, ota kontti selkääs ja viina haltuus. LAURI. Ainoastaan sinä taidat kääntää Laurin pään. Pidänpä sinusta, sinusta ja pikku-Eerosta. TUOMAS. Vaiti! LAURI. Tuommoisia miehiä! Mitä on Jukolan Jussi? Häyrypää kukko; nuijapää sonni.

Mutta kuka on sanonut, että mustalaiset on saatava noiden kaikkien asetuksien alaisiksi? Kun kontti ei käy, niin sitä kannetaan. Pantakoon mustalaiset noiden asetuksien vartijoiksi. Kaikki nykyiset kruununpalvelijat viralta pois satavuotisesta kykenemättömyydestä ja laiminlyömisestään ja mustalaiset sijaan! Mustalaisia sanottiin olevan noin 2,000.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät