Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Minä sanoin kotipitäjääni nimen. 'Tiedättekö te, kuinka se onneton pastori L m nyt woipi? kysyi mummo minulta. 'Eipä ne woimiset taida kaksinaiset olla', wastasin minä tukehtuneella äänellä, sillä mummon kysymys käwi kipeästi sydämeeni kuin puukon pistos. 'Sääli miestä semmoista. Hän oli lahjakas mies ja sanotaan hänen olewan korkea=oppisenkin ja yhtäkaikki hän elää niin pahasti itseänsä kohtaan.
Sanna=täti suostui ilolla heidän tarjoukseensa ja ensi muutto=aikana otti hän Kaarinan luoksensa. Kaarina oli työteliäs tyttö, sillä lapsuudesta saakka oli hän siihen tottunut. Joutuin ja kunnollisesti toimitti hän hänelle uskotut askareet ja sillä woitti hän wapaita hetkiä, joina hän, tätinsä luwalla, käwi isäänsä hoitelemassa.
Näin käwi sentähden kun ei niillä ollut mitään määrättyä järjestystä, sillä ensimäinen lainaaja antoi sen toiselle, toinen kolmannelle j.n.e., niin ettei wiimein tietty missä kirja oli. Tämän wuoksi täytyi hänen herjetä kirjojansa lainaamasta. Heti Heikin kotiin tultua huomasi waimon tarkka silmä, että hänen miestänsä painaa joku raskas huoli.
Jos Antti sitten milloin käwi koululla ja sai sieltä jonkun kirjan lainaksi, tyydyttääksensä herännyttä tiedonhaluansa, käwi hänen tawallisesti niin kuin olemme jo erään kerran nähneet hänen käyneen. Tämän kaiken huomasi emäntä, ja se teki kowin kipeää hänen sydämmellensä.
Hänen kumppaninsa oli talossa silloin kun waimo poikinensa käwi almua anelemassa, mutta hän oli kamarissa, ja siksi ei waimo häntä nähnyt. Hänkin oli wankan talon omistaja ja selwän leiwän isäntä. He oliwat talon isännän kanssa ryypiskelleet, niinkuin yhdenarwoiset kunniassa ja warallisuudessa ainakin.
Eikäpähän siitä paljon apua ollut sinäkään aikana kun se käwi, sillä hakkuri mennä räplätti noin waan omia aikojaan, huolimatta wähääkään pitkäwartisen heiluin harwoista heilahduksista. Siitä oli seurauksena se että kello oli aina joko edellä tahi jälessä tai seisomassa.
Wanha kowin raakaluontoinen sotamies, joka wanginwartijana käwi kolmesti päiwässä hänelle wiskaamassa hänen kuiwan ruokansa, oli ainoa ihminen, jonka hahmoa hän tällä wankeutensa ajalla sai nähdä.
Woi sen tuhannen kappaletta; hänen tähtensä meidän näin käwi", äsitteli nuorempi. "
Tästä tuli hän iloiseksi kuin lapsi, waikka hänen hapenensa kowan murheen aikana oliwat melkein kaikki käyneet harmaaksi. Hän käwi usein kehdon luona ja silloin hän katsoi aina hymyssä suin lapseen niin hartaasti; sitä kylläkseen katsottuaan, kääntyi hän ja meni taas työhönsä. Leena iloissaan ei tiennyt oikein, mitä hänen pitäisi tehdä ja sanoa.
Mikko tunsi että hän oli päissänsä; hän käwi ulkona ja, jos oli talwi, koki lumella hieroa polttawaa ja kihisewää päätänsä, jos muu wuoden aika, antoi hän raittiin ilman huuhdella tekokuumuutta. Mutta tuota ei hän tehnyt selwittääkseen päihtymystään sitäwasten, että olisi sitten juomatta, waan että kestäisi ja jaksaisi enemmän juoda!
Päivän Sana
Muut Etsivät