Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Vaunuja vieri vaunujen perästä hänen astuessaan telttaansa. Täällä Lysias, joka hänen poissa ollessansa oli kävellyt miettiväisenä edestakaisin, otti hänet vastaan kysymällä: "Kuinka paljon aikaa on vielä auringon nousuun?" "Tuskin kahta tuntia", Roomalainen vastasi, "ja meidän pitää niitä käyttämän, joll'emme tahdo tulla liian myöhään." "Sitä minäkin mietin", Korintholainen huudahti.
Hän näytti vähintäin jalkaa pitemmältä, oli ojentanut selkänsä niin suoraksi kuin mahdollista oli, hankki itselleen silkkivuorilla ja kiiltävällä lipulla varustetun lakin, ja kun hän tämmöisenä, kirja kainalossa, juhlallisesti astui papin luo, näytti siltä, kuin seiväs olisi kävellyt tietä myöten.
Aaveen sanoja punnitessaan teki hän nytkin niin, mutta silmiänsä ylös nostamatta taikka polviltansa kohoamatta. "Sinä olet varmaan liikkunut kovin hitaasti, Jakob", muistutti Scrooge asiamiehen tavalla, vaikka nöyrästi ja kunnioittavaisesti. "Hitaasti!" kertoi haamu. "Seitsemän vuotta kuolleena", arveli Scrooge. "Ja kävellyt koko ajan!" "Koko ajan", sanoi haamu.
Puhumatta hän tuijotti tulijoihin. "Onko Jooseppi kuollut?" kysyi Hovilainen veneestä astuessaan. "Kuollut on", vastasi Taavi käreällä äänellä, "kaiketi lienee pudonnut alas kalliolta". "Kaiketi, sanotte", sanoi Hovilainen lähestyen ja ankarasti katsoen hänen silmiinsä; "ettehän te tarkemmin sitä tiedä, vaikka yhdessä kävelitte". "En minä hänen kanssansa kävellyt", vastasi Taavi.
Hän ei näet juuri mielellään kävellyt, ainakaan ennenkuin oli oikein alkuun päässyt, vaan olisi ennemmin lähtenyt polkupyörällä tahi hevosella; mutta tässä ei mikään vastustaminen auttanut, kun isä itse oli yrityksen etupäässä.
Kas sitä uuspeiliä vaan, lisäsi toinen. Ei, maar se mies olekaan ensikertaa pappia kyydissä, jatkettiin joukossa. Tällä välin oli lihava teurastaja kävellyt useampaan kertaan Kailun ympäri, mittaillut sitä silmällänsä, kourannut sen niskaa ja sanoi vihdoin: Viisitoista ruplaa, ottakaa pois. Ei, vastasi Matti levollisesti. Ei, huusimme toiset yhteen ääneen. Kaksikymmentä, lisäsi teurastaja.
Ja tänne, tuohon inhoittavaan pesään oli paroonitar kulettanut hänet salaisesti sen sijaan, että olisi kävellyt hänen kanssaan suuressa puistossa satavuotisten puitten siimeksessä! Mathieu tunsi hengenahdistusta ja aavisti jotakin kauheata. Hän katseli tuota rappeutunutta kaksikerroksista taloa, joka näytti hyvin epäilyttävältä.
Hän ei ollut tottunut päätänsä vaivaamaan ajatuksilla; hän oli kaiken ikänsä elänyt hälinässä ja huvissa eikä oikeastansa koskaan hiljaisuudessa itsekseen miettinyt mitään. Mutta nyt hän ei päässyt omia ajatuksiansa pakoon, vaikka hän olisi ruvennut mihin askareesen hyvänsä, taikka kävellyt edes takasin huoneissa.
Hän seisoi tirkistellen vähäistä huonetta, johon oli nähnyt Annan katoovan. «Se olisi pirua, jos en tänäänkään onnistuisi saamaan häntä puhutella«, ajatteli hän ja kirosi ilmaa, joka sateella uhkasi. Kauvan on hän jo tuossa seisonut tahi kävellyt edestakaisin, aina tarkoin silmällä pitäen porttia, josta Annan pitäisi tulla. «Tuhannen perhana! Eikö hän jo tule!
Kun kävelin ympäri, ylpeänä salaisuudestani ja omaa ettäni ajatellen, ja tunsin, mikä arvokas asia se oli, että minä rakastin Doraa ja hän minua, siinä määrässä, että, jos olisin kävellyt ylhäällä ilmassa, minä en olisi saattanut olla enemmän koroitettu niitten ihmisten yli, jotka, toisessa tilassa ollen, matelivat maan päällä!
Päivän Sana
Muut Etsivät