Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Kun tänäpänä jumalanpalveluksen jälkeen olimme yhtenä puutarhassa kävelemässä, hän sanoi minulle: "Kitty orpana, voitko koskaan muistaa saarnan pää-osia?" "Kotonani", minä sanoin, "saarnassa ei koskaan ollut mitään osia; se oli aina yhtenä jaksona alusta loppuun asti." "Minä arvaan, ettet sitten pitänyt väliä käydä kirkossa?" hän kysyi. "Minä kävin aina halusta Herran huoneessa," minä vastasin.
"Te tulette varmaankin tervehtimään tytärtäni sattui pahasti, hän on nyt kävelemässä, mutta luultavasti tapaatte hänet kotimatkallanne. Hänellä on tapana tähän aikaan käydä aamukävelyllään." "Vai on hänellä tapana käydä aamukävelyllä?" "On, sillä kaupungin lääkärit ovat kehoittaneet häntä sitä tekemään, se kuuluu olevan terveellistä kalvetustautia sairastaville?"
Vaan kuitenkin tiesi hän, että Aino oli kotona ja että hän joka päivä oli ulkona kävelemässä. Hän ymmärsi kohta syyn tähän ja tuli huolestuneeksi. Taisiko Aino todellakin viihtyä tässä tyhjyydessä vai oliko hän vielä niin vähän kehkeytynyt ett'ei sitä edes itse huomannut? Mutta minkätähden tuli hän niin huolestuneeksi?
Samassa tuli Gabrielle, joka oli ollut kävelemässä joen rantaa pitkin, käyden torin poikki. Nähdessään työmiesjoukon ja kuullessaan puheen ja naurun sisältä puodista, valtasi hänet tuskallinen ujous ja hän katsoi arasti ympärilleen, eikö hänellä olisi pakenemisen mahdollisuutta, menemällä toiselle taholle.
Hän oli tapansa mukaan ollut kävelemässä Eilert Olsenin kanssa. Kotimatkalla hän tuli ajatelleeksi, miten paljo hän tälläkin kerralla oli saanut, eikä hän silloin voinut olla muistamatta niitä, jotka kaukana kotona Norjassa varmaan kaipasivat tällaista puolisoa ja isää. Ja hän sanoi sen. He ovat vaimoni kodissa. Heillä on hyvä ja hauska olla. Eivät he ikävöi.
Niin tultiin Saint-Honoré'n kadulle, ja Palais-Cardinal'in torilla tavattiin kävelemässä ja tovereitaan odottamassa ne kaksitoista muskettisoturia, jotka olivat sinne kutsutut tulemaan. Siellä vasta ilmoitettiin heille mistä oli kysymys.
"Hyvää päivää", sanoi Per, otti lakin päästään ja näytti surkean naaman Nils'ille, "onko lukkari näin varhain ulkona kävelemässä tänä päivänä?"
Ei kai ehdi auttaa äitiä ollenkaan kotiaskareissa? Mitä hän! Niin mitä hän! Ja käy aina hienoissa vaatteissa. Täytyy käydä, kun on ihmisten joukossa. Niin! Ei voida ruumiillista työtä tehdä ei. Lukee kai joutohetkillään, on kadulla kävelemässä! Kai on. En minä aina tiedä. Ette! Voi, voi! En minä vaan! En minä sille mitään voi. Se on äidin asia. Niin on niin! Kyllä minun täytyy lähteä.
He olivat omaan pöytäänsä anastaneet konjakkipullon puolikkaan, ja herra Soinivaara kertoi viime ulkomaanmatkastaan. Hän oli äskettäin käynyt Madridissa saakka. Innostuneesti hän puhui toreadoreista ja una corridasta, näkemänsä härkätaistelun vaiheista. Otin hattuni ja lähdin puutarhaan. Olin arvannut oikein, Signe neiti oli täällä kävelemässä.
Tiedettiin hyvin, että ylioppilas taas oli kävelemässä, mutta hänellähän oli erityinen sisäänkäytävä ja hän tuli aina hiljaa sisälle, niin että hänen naapurinsa eivät enää heränneet oven narisemisesta. Mutta keskiyön aikana he heräsivät nyt ihan äkkiä kovasta jyrähdyksestä, joka kuului ylioppilaan huoneesta. Seuraavassa silmänräpäyksessä jymähti lattia vielä kovemmin samassa huoneessa.
Päivän Sana
Muut Etsivät