Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Oulun lääninvankilassa alotin Suomen itsenäisyysaatteelle rakentuvan historiallisen näytelmän, jonka aiheen jo vuosia sitten olen tarkkaan tutkinut. Sitä ryhdyn nyt jatkamaan, säe säkeen jälkeen syntyy romaanin reunoihin, minä unhotan olotilani ja ympäristöni sekä tunnen todellista luomisriemua. Kun istuminen epämukavalla rautalevyllä alkaa vaivata, sytytän paperossin ja nousen kävelemään.
Kun kaikki neljä illalla lähdimme ulos kävelemään, pusersi hän ohuen kätensä kiinni käsivarteeni, niinkuin vieterin, ja pidätti minua, siksi kuin Steerforth ja hänen äitinsä olivat astuneet niin pitkälle, etteivät voineet kuulla, ja silloin hän puhutteli minua. "Te ette ole moneen aikaan", lausui hän, "käyneet täällä.
Olin jo oppinut kävelemään; kuljin ympäri tuvassa ja varsinkin rikkosopella oli hauska leikkiä. Siellä oli lastuja, kaarnanpalasia ja tuohensirpaleita. Kukin niistä oli erinäköinen ja erilainen; muutamat olivat kovia, muutamat pehmeitä, toiset pitkiä, toiset lyhyviä. Kun veljeni vuoleskeli, istuin lattialla ja kokosin lastuja sylini täyteen. Ne olivat niin kauniita ja puhtaita.
Minä olen kuin pääsemättömissä hänen apukernaudestaan; minä en pääse askelta astumaan ulkopuolelle palatsia, kävelläkseni sinne tänne linnassa, hänen olematta hetikohta kintereilläni, jolloin hän selittää kaikki mitä näen; ja jos minä rohkenen lähteä ympäristön kukkuloille kävelemään, väittää hän olevansa oikeutettu seuraamaan minua suojelijavahtina, vaikka suuresti pengon hänen, jos päällekarkaus tehtäisiin, ennemmin luottavan pitkiin sääriinsä, kuin vankkoihin käsivarsiinsa.
Pietari päästi hänet irti ja hymyili. Sitten alkoi hän kuljeksia edestakaisin ja huuhtoa käsillään, tuli taas ja tarttui Knutia harteista ja pudisteli häntä. Viimein istuutui hän alas ja sanoi aivan tyynesti: »Se on aivan käsittämätöntä.» Hän meni taas ikkunaan. »Minä en saata maata», hän sanoi; »minä luulen, että minä lähden ulos kävelemään tai kuule: lähdetään purjehtimaan!»
Upseeri katsoi häntä hämmästyneenä, ja virkkoi sitten: Mitä te minusta tahdotte, herra? en minä tunne teitä. Minä olen, vastasin minä, se pieni apotti, joka luki pyhimysten elämäkertoja ja käänsi Judith'in runomitalla. Ahaa! nyt muistan, sanoi upseeri laskien raa'an pilkkasanan, mitä te minusta tahdotte? Minä tahtoisin että teillä olisi aikaa tulla kanssani vähän kävelemään.
Kaikesta, mitä Joju metsässä näki, sai hän ilon aihetta, mutta marjat jäivät poimimatta. Kun sattuivat kävelemään sileän nurmikon poikki, heitti hän kuperikeikkaa, ja toisinaan hän viskasi polulla olevan kuusenkävyn varpaillaan ilmaan. Väliin hän otti pienen kiven, sylkäisi siihen ja heitti sen menemään semmoisella vauhdilla, että vinkuna ilmassa kuului.
Mutta minun on mahdotonta viipyä täällä, Sillä minun täytyy muuttaa vaatteita ja mennä kävelemään kreivi E n sisaren kanssa. Aivotko tosiaankin mennä ulos edeltäpuolenpäivän? kysyi Oskari totisesti. Vallan. Ilma on ihanaa. Mutta minä lähden huomena kello 6 aamulla. Ja sentähden pyysin minä sinua tulemaan alas saliin, että saisin tavata sinua yksinään hetkisen.
»Mennäänköhän kirkkopihaan kävelemään ja hautaristejä katselemaan?» ehdotti hän morsiamelle. »Mennään vaan!» sanoi morsian ilostuen ja oikasi pientä sivuporttia kohti. Uutela nauroi: »Ei nyt sentään takaporteista, mennään pääportista vain.» Morsian seurasi hämillään. Lähellä porttia seisoi muutamia tuttuja isäntiä. Uutela ei kuitenkaan pysähtynyt, vaan ainoastaan nyökäytteli päätä ohimennessään.
Jumala siunatkoon! huusi korpraali vastaan, pyyhkäsi nuttunsa liepeen nurealla puolella toista silmäänsä ja lähti hiljalleen ja tyynesti kävelemään rantaan päin, niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Nyt on kuitenkin tuon kunnon pikkukaupungin kunniaksi sanottava, että välskärin muut ystävät eivät olleet läheskään niin kylmäverisiä kuin korpraali.
Päivän Sana
Muut Etsivät