Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Ja joskin heidän heikkouksilleen ja naurettaville ominaisuuksilleen hiukan naurettiin, pidettiin heistä kaikissa tapauksissa yleensä ja kunnioitettiin heitä, ja pohjaltaan olivatkin he rehellisiä ja hyviä ihmisiä. Monivuotiset kärsimykset ja vaikean kuolinkamppailun kestettyään kuoli vanha mummo Daalintehtaalla joulukuuta puolivälissä vuonna 1850.
Heti puettiin meidät kirjaviin vanginvaatteihin. Kyytiin läksi kunnan vanginkuljettaja ja yksi venäjän sotamies. Ne veivät meidät Viipurin linnaan. Ihmettelin, että minut niin tutkimatta lähetettiin vankeuteen, etten lihan kasvoja nähnyt papeilta enemmän kuin nimismieheltäkään. Vaimonikin seurasi minua nyt rohkeammin. Yhteiset kärsimykset olivat meitä liittäneet lujemmin toisiimme.
Niinpä tahdonkin turvallisin mielin ottaa nämä kärsimykset isänkädestäsi. Vain Sinuun tahdon katsoa enkä valittaa vainoojieni kovuutta. Sinä tahdot näin olevan, tässä olen, Herra, tee minulle, mitä tahdot, kunhan vain suot minulle armosi! Sinun tahdottasi ei hiuskarvaakaan voida päästäni taivuttaa». Siten rukoiltuaan hän tunsi suurta lohdutusta.
Mutta kuka voi edeltäpäin nähdä ne tiet, joita täytyy kulkea, ne onnettomuudet ja kärsimykset, joita vastaan täytyy taistella? Kansat tulevat uudestaan katoamaan, toiset tulevat niitten tilalle, ja kuinka monta tuhatta vuotta kulunee, ennenkuin saavutaan lopulliseen tasapainoon, ja rauha ja totuus lopulta saa voiton? Järki epäröitsee ja vapisee, sydän kouristuu tuskasta." Syntyi hiljaisuus.
Ei hämärä, vaan kyynelet olivat himmentäneet hänen näkönsä. Ja hyvän ja jalon äidin! jatkoi nuorukainen lämpimästi. Sinä olet viisas lapsi, Ester. Minun tulee sentähden sanoa sinulle, että äitini ensi näkemässä kenties tuntuu kylmältä ja ehkä hiukan ylpeältäkin. Monet ja katkerat kärsimykset ovat tehneet hänet epäluuloiseksi ihmisiä kohtaan.
Kärsimykset ovat piirtäneet juovansa hänen lempeihin kasvoihinsa, kuihtuneita silmiä kirkastaa kuitenkin paremman elämän toivo, kurjuuden tuomat rypyt otsalla todistavat rauhallisilla liikkeillään tyytyväisyyttä siihen mitä Luoja on antanut. Voi kuinka paljon tuokin polonen on kestää saanut! Kuinka saattaa Luoja niin epätasaisesti jakaa ihmisten onnen.
Poloinen kuningatar luuli jo tunteneensa kaikki maailman kärsimykset, mutta vielä ei hän tiennyt niistä personallisuutta kuolettavista ahdistuksista, joilla jokapäiväinen ja ankara arkielämä voi ihmistä kiusata ja haavoittaa. Olipa öitä kuukausien lopulla, jolloin hän väristen valvoi ja mietti talousasioita kuin mikäkin kauppahuoneen päämies.
Mitäpä siitä, jos Laurin vaimon, Laurin pojan äidin sydän olikin tullut kauheasti haavoitetuksi, sillä suvun kunnia oli tullut turvatuksi tuhansilla ja sen kunnian rinnalla, jonka raha tuottaa, ei noiden kahden ihmisen kärsimykset ole mistään arvosta.
Vain se, joka itse on kokenut yksinäisen vankeuden päiviä, kykenee käsittämään kaikki sen tuottamat kärsimykset ja kauhut. Koppivankeus on rangaistuksista raain, se on kidutuksen veroinen. Mutta ah, kuinka harvat sivistyneistäkään siitä välittävät!
Aika, huolet, kärsimykset ovat minussa muuttaneet sen, mistä te minut tuntea voisitte. »Aika muuttuvi moneksi, ihmiset ajan keralla.» Mari. Sanohan edes nimesi! Se ei toki liene muuttunut. Audotja. Siitä on niin pitkä aika, kun viimeksi oikean nimeni kuulin, että tuskin sitä enää muistankaan. Matti. Mitä juttelee hän? Juhana. En minäkään ymmärrä, mikä häntä vaivaa. Audotja.
Päivän Sana
Muut Etsivät