United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ehdittyänsä peikkoin vuorilinnan, likeni sankari eräätä luolan suuta, astumatta toki alas hevoisensa selästä, huusi kovalla äänellä: »onko teillä mitään virvoitusta antaa harhailevalle ja väsyneelle matkamiehelle?» Tuotiinpa hänelle juotavata, mutta jotensakin kehnolla astialla, lehmänsorkassa hänelle joulua tarjottiin. »Niin huonosta astiasta en juoda taida.
Marja heitti lakin hänelle ja aikoi ulos. Vie lakkinsa vieraalle. Vaan Juha seisoi ovessa, sulki tien, suu ja silmät hymyssä. Mitä tahdot? Marja melkein tiuskaisi, silmä kylmänä ja terävänä kuin puukon kärki. Tu-tulin juotavata, sammalsi Juha. Johan siellä on. Niinpä, vaan mi-minullepa ... söin suolaista... Tuoss' on! Marja sysäsi hänelle pöydältä sinukkatuopin. Juha aikoi sanoa jotakin.
Sanan virkkoi, noin nimesi: "En mä liene lempivieras, kun ei tuotane olutta, parempata juotavata varavammalla käellä, suuremmalla astialla, tahi ei oinasta isetä, suurta sonnia tapeta, härkeä tupahan tuoa, sorkkasäärtä huonehesen." Itse Pohjolan isäntä sanan virkkoi, noin nimesi: "Mitä sie tulitki tänne, ken sinua koolle kutsui?"
Renki Matti nojaantui lepäämään käsivarttansa vastaan. Piika Maija tuli viimeiseksi saunasta; hänen isäntä käski tuomaan juotavata. Maija toikin kapallisen vaahtoavaa olutta. Sitä isäntä joi ensin ja ojensi sitte kapan Matille. Keskustelu alkoi taas uudelleen. Isäntä sanoi Matille ... paidan hihalla suutaan pyyhkäistyään: "kyllä nyt on oikein sorja ilma.