United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän tiesi sen, että hänen sisarensa Elsa on sen tähden lihava ja punaverinen, kun lehmiä lypsäessään juopi lämmintä maitoa. Ja aina sen lehmän maidon, jossa on rasvasin ja voimakkain maito. Ja ennestään jo tiesi sen, että kerma on terveellistä ja hyvää. Nyt hän alkoi juoda lämmintä maitoa.
Itselleen ne sille eivät anna kuin minkä vähän tupakkarahaksi ja vaatteiksi. Mutta ne juopi se heti paikalla suuhunsa ja sitten täytyy polttaa nurkantakaisia ja kulkea talonpoikain vaatteissa. Käsky on kyllä kova, ettei sille saa väkeviä antaa, eikä sille tarjotakaan muuta kuin kahvia. Tiedättekö, mikä hän on ennen ollut? Sitä me ei tiedetä, eikä sitä kuulu sen papinkirjassakaan olevan.
Jonkun wuoden kuluttua ruwettiin kylällä puhumaan: "Linnalan talo menee takaisin ja isäntä juopi!" Juopi?! Niin. Asari parka oli hakenut ja löytänytkin nyt lohdutuksen murheelliselle sydämelleen, mutta minkäläinen oli tuo lohdutus? Se oli wäärä lohdutus, wäärä turwa. Wäärä mammona oli tuonut muassaan toisen wäärän, sillä yksi paha synnyttää toisia pahoja.
Mäet mätkyi mennessänsä, vaarat notkui noustessansa, kävyt hyppi kankahalla, someret hajosi suolla. Tuli Ruotuksen tupahan, sai sisälle salvoksehen. Ruma Ruotus paitulainen syöpi, juopi suurten lailla päässä pöyän paioillansa, aivan aivinaisillansa. Lausui Ruotus ruoaltansa, tiuskui tiskinsä nojalta: "Mitä sie sanot, katala? Kuta, kurja, juoksentelet?"
Kukas sen on sanonut ... sanokaapa herrat, oletteko kuulleet, että minä... Sitä sinä kehut ... sinä olet tyhmä ja ahne ... ja raaka mies... Tuolla lailla se aina alkaa rakentaa riitaa ... nyt sen näette, herrat ... se kun vähänkään juopi ... ja herra hän on olevinaan, vaan renttuherra sinä olet sittenkin. Sinä olet moukka ... minä ylenkatson sinua! Minä käännän sinulle inholla selkäni!
"Toivoin miestä lapsestani, Urosta ukon pojasta; Eipä miestä tullutkana, Urosta utaununna Tuli tuppelo sukuni, Epatto emän-alani; Tuli tuhmin kansahani, Laiskin lapsi joukkiohon; Tuli villi viinanjuoja, Raivo ostaja oluen." "Josp' on söisi siivollansa, Joisi taitavan tavalla; Vaan on syöpi syrjillänsä, Juopi juomarin tavalla." Mitäpä kylä kyselet.
"Raittiusseuraltako?... Onko se Lindströmi mennyt raittiusseuraan?... Katsohan vain sitä vekkulia!... raittiusseuralta rahoja perii ja sitten Matliinskan luona viinaan juopi ... ei uskoisi sitä kälmiä!..." "En minä itse seuraan vielä kuulu ... vaikka tienestiä siltä olen saanut ... mutta parasta kait se olisi ... parasta olisi..." toimitti Alvar Lindström solahtaessaan ämmän lämpimään tölliin.
Vallaton-Pekka istui ristiyksen kohdalla penkissä. Hän ei enää mitenkään malttanut olla ajattelematta tuota hänen mielilaulunsa suntiota koskevaa värssyä: Suntio potkii koiria ja juo, papille availee ovia ja juo, kun näki kerrottujen asiain juuri tapahtuvan. Toisessa puolessa: Hän ehtoollisväelle viiniä tuopi, itse kun ensinkin hyvästi juopi
Eräs vanha runoilija laulaa: »Maa multainen se juopi Ja puut ne juovat maata, Meretkin ilmaa juovat Ja merta päivän tähti Ja kuu se juopi päivää.» Tämmöistä on oikea vanhanaikainen juoppous. Aleksis Kivi puhuu »Yö ja päivä» -nimisessä näytelmässään »ilosta juopuneista silmistä», vaikka niiden omistaja oli tyttö eikä ollut maistanut väkevän tippaakaan.
"Olepas vaiti, olen jotenkin huonomuistinen", vastasi viisauden mies, "hän käski heidän tulla juomaan pullon Nierensteiniä." "Tuossa on hiukka viisauden haamua", sanoi Jonas, "ja sinä voit vastaiseksi merkitä sen tulopuolellesi; vaan jos hän juopi liiaksi, joka on hyvin mahdollista, niin minä siirrän sen omalle tulopuolelleni. Eikö mitään muuta?"