Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Hänen vaimonsa, joka oli erään hyvin tärkeän keskustoimikunnan jäsen, oli lähetetty ylimääräisellä junalla maaseudulle. Jaanalla ei ollut mitään luottamustointa. Kuitenkin hän oli kirjoittautunut Punaisen ristin jäseneksi. Mutta sen hän oli tehnyt vain paremman puutteessa ja koska kaikki muutkin tekivät niin. Hän odotti. Eihän tämä vielä ollut kuin alkua. Missä olivat giljotinit ja hirsipuut?
»Björnson on tullut!»... »Björnson on tullut!» Eikä mikään muu paremmin kuvaakaan sitä hommaa ja sitä hätiköimistä, joka aina vallitsee Helsingissä, silloinkun joku suuri mies muualta maailmasta saapuu tänne. Olisittepa nähneet sitä hyökkäilemistä, joka oli junalla tänä iltana. Tiedettiin, että tuo suuri norjalainen kirjailija sillä saapuu. Ja häntä tietysti kaikki katsomaan.
Elkää vaan myöhästykö. MAIJU. Hyvästi! Voi kuinka minua pelottaa TEUVO. Mikä teitä pelottaa? Joko lykkää katumusta? MAIJU. Ei, ei ilman minä vaan Oletteko varmasti junalla kello kaksitoista? TEUVO. Olen. MAIJU. Hyvä! Minä myös. TEUVO. Siis: näkemään asti! Muistakaa nyt ottaa mukaan kaikki, mitä tarvitsette. MAIJU. Mukaan kaikki, mitä tarvitsette ? Mitäs minä tarvitsen?
Kolme vanhinta poikaa oli täytynyt lähettää Pariisiin alkeiskouluun; he lähtivät aina ensimäisellä junalla ja palasivat illalla. Kolme muuta lasta, Gervais, Rose ja Claire, kasvoivat vielä täydellisessä vapaudessaan. Heistä oli ainoastaan pikkuhuolia: he voivat pahoin, joka tauti parannettiin hyväilyllä, he itkivät, mutta auringon säde kuivasi heidän kyyneleensä.
Johannes katsoi äkkiä kelloaan ja huomasi, että heidän oli kiire, jos heidän mieli ehtiä sillä junalla Parisiin, jonka hän asemalla oli merkinnyt muistikirjaansa. Heidän oli vielä pitkän puiston halki taivallettava, ennen kuin he edes saisivat ajurin tai automobilin. Nyt olisivat heidän äskeiset juoksuleikkinsä tulleet hyvään tarpeeseen.
RAFAEL. Minä tulin juuri nyt rautatien junalla. FEDERICO. Kuinka pitkään aikaan me emme ole toinen toistamme nähneet! Et ole kolmeen vuoteen minulle mitään tietoa antanut. RAFAEL. Tulen sen vuoksi nyt viimeistä kertaa sinua syleilläkseni. FEDERICO. Viimeistä kertaa? RAFAEL. Niin Federico, minä olen sangen onnetoin. FEDERICO. Onnetoin?
Tutkittavaksi säästettyjen vankien mukana vietiin Muttisen Aapeli junalla Kuopioon: Niuvanniemeen, virkistymään joksikin aikaa. No, harvassa on niin pelkureita. eli »... pro patria mori».
Matami vain oli kirjoittanut Iirille asiasta ja käskenyt hänen pitää Leenan vastaiseksi, kunnes saisi sieltä pitäjästä sopivan palvelijan. »Millä tavoin sinä nyt lähdet Helsinkiin?» kysyi matami Helyltä. »Martti tulee minua saattamaan Hämeenlinnaan ja siellä sitte eroamme; Martti lähtee hevosella Mustialaan ja minä junalla Helsinkiin.»
Rouva Rita käski minun nostaa tämä liehumaan. Lippu liehumaan nyt? Puoliriukuun. Sen pitää liehua yöt päivät, sanoi hän. Rita parka. Ja Alfred parka. Onko teillä sydäntä matkustaa nyt heidän luotaan? Kysyn sen vuoksi, kun näen teidän olevan matkapuvussa. Minun täytyy matkustaa. Niin, no kun teidän täytyy, niin Ja tehän myöskin lähdette nyt yöllä. Minunkin täytyy. Minä matkustan junalla.
HANNA. Niin, tai oikeastaan asemapäällikkö; minä en puhunut heidän kanssaan. LINDH. Niinkuin edellä. Siis kuitenkin santarmien kehoituksesta? HANNA. Niin, heidän kehoituksestaan. Mutta kun täältä ei tullut vastausta, enkä tiennyt, mikä oli syynä viivytykseen, niin lähdin heti ensimmäisellä junalla tänne. LINDH. Näkyy ajattelevan jotakin muuta. Olen ollut matkoilla, niinkuin sanoin.
Päivän Sana
Muut Etsivät