Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. marraskuuta 2025
Jos minulla olisi vaikka tuhat elämää ja hukkaisin ne kaikki, eikö se, mikä on Jumalasta, sittekin pelastuisi, astuakseen jumalallisen voitokkaana yli turmeluksen aaltojen, kulkien sitä kirkkautta kohti, jota varten se on luotu? Onko tämä hulluutta? Eikö se päinvastoin antaisi arvoa jokaiselle onnettomalle elämän lapsipuolelle ? Minä en tiedä enkä jaksa ajatella. Aivojani särkee.
Vaan olkoonpa niinkin etten voi ajatella Jumalaa muutoin kuin olemassa-olevana, yhtä vähän kuin vuorta ilman laaksoa, niin on huomattava ettei siitä, että minä ajattelen vuorta ainoastaan laakson yhteydessä, vielä seuraa mitään semmoista kuin että joku vuori todellakin olisi maailmassa olemassa, ja samoin ei siitäkään, että minun ajatukseeni Jumalasta sisältyy olemassa-olo, suinkaan seuraa että hän todellakin olisi olemassa.
Toiselta puolen eivät älyllistä tahi moralista tietä saavutetut mielikuvat ja vakaumukset Jumalasta, vaikkapa mitä eloisin luottamus häneen olisi ne henkevöinyt, ole vielä milloinkaan olleet jumalallisten kosketusten herkkänä kielistönä, vaan on sellaisena aina ollut vain sisäinen alkuperäisyys: vilpittömyys, todellinen tarkoituksensa täyttymystä isoova sielun kaipaus.
Se jo yksin riittää selitykseksi, miksi ihminen vapaasta tahdostaan luopuu Jumalasta ja lupautuu perkeleen omaksi. Mutta tällä on moninaisia ja voimallisia houkutuskeinoja. Hän tuntee lihamme heikkoudet ja käyttää niitä omaksi voitokseen. Sanotte hornan sikiöiden, joita minä tahdon hävittää, kärsivän puutetta, ylenkatsetta, raihnautta.
Ei tarvitse lukea monta sivua, ennenkuin jo on saanut niin paljon viisautta kuin kerralla päähän mahtuukin. Näytteeksi panen tähän muutamia palasia: "Ennen meidän maatamme on jo ollut maa olemassa, jossa hyvin luultavasti on asunut enkeliolentoja ja joka on ollut valtakuntana sillä ylienkelillä, joka sitte lankesi pois Jumalasta ja jonka nimi nyt on saatana.
Ulkonainen suhde on se, mitä minä järjen kannalta jumalasta ajattelen, mistä voin vapaasti keskustella toisten kanssa, minkä voin kieltää tai tunnustaa. Jumalan nimeä minä silloin sekä ajatuksissa että puheessa käytän vaan yleisen kylmän käsitteen merkitsemiseksi.
Minä rukoilen aina häntä ja aina hän kuulee minua. Ja hän onkin kuullut minua. Ja sinä olet palannut. Ja minä aion kiittää häntä." Labeo katseli poikaansa kauan ja äänetönnä. "Mitä sinä jumalasta tiedät?" kysyi hän erinomaisen leppeällä äänellä. "Kaikki, mitä hän on hyväkseni tehnyt", sanoi Markus, "ja turvannut. Hän on niin hyvä. Ja minä näen hänen usein unissani."
Pois maailmasta luopuneet On Jumalasta juopuneet, Ei mailma heitä tunnekkaan; He tuntee tuskin toisiaan, Käydessä tiellä kovalla, Kun silmät viel' on peitossa. Uus virsi Vapahtajasta Jo alkaa täällä ajassa. Sen perussäveleenä on Jesuksen kuolo viaton, Ja siin' on selvin näytetty, Ett' on jo kaikki täytetty. Myös halkee silloin sydämet, Ne olkoot vaikka kiviset.
Usein meidänkin päivinämme ihmiset pitävät mielessään lapsena saatua kuvaa jumalasta ja ajattelevat sitä esimerkiksi vanhan valkopartaisen, pilvien lomasta katselevan ukon kaltaiseksi, voimatta vanhoinakaan luopua tästä totutusta ajatuskuvasta. Mutta he ajattelevat näin tottumuksesta. He tietävät toista.
Kuin savu, tomu, katosi kaikki, kapina kukistettiin, hän itse sortui, ja kaikki hänen puoluelaisensa hajoitettiin. Samoin käypi myös natsarealaiselle ja hänen opetuslapsilleen, jos heidän oppinsa on ihmisistä. Jos se sen sijaan on Jumalasta" tässä hän korotti kätensä, ja hänen silmissään näkyi harras sisällinen loisto "niin ette voi sitä tyhjäksi tehdä.
Päivän Sana
Muut Etsivät