Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
Omaa tekoa, puhdasta kuosia, harmaata puuta ja harmaata sarkaa ja kun ne näin valmistivat itselleen juhlan, ei joutavaa iloa eikä räikeätä riemua, vaan puhdasta henkistä harrastusta, juhla kuin Jumalan kunniaksi, esillä elämän suurimmat kysymykset, omasta halusta ja harrastuksesta, itsestään antautuen, omat oppimattomat miehet opettamassa, elämälle todellista sisältöä, harrastuksille oikeaa suuntaa antamassa vanhaa kulttuuria, omaa sivistystä ei missään hän ollut sitä ennen nähnyt.
Riennon on juhla joutununna, Riennon on aurinko ylennyt, Riennon on aika auvennunna, Riennon on ikä alettu. Riennon on ikä ikuinen, Riennon on päivä päättymätön. Siis Suomi suloin iloitse, Sekä riemuin riemuele, Terve tiemme, terve työmme, Terve vyömme ja väkemme! Se oli runoa. Ja proosassa oli silloin tällöin monen palstan pituisia polemiikkeja ruotsinmielisiä vastaan.
Minä jään kaupunkiin valvomaan etujamme. Tahdomme nähdä, tuleeko Amancaien juhla iloisemmaksi sortajille vai sorretuille". Molemmat indianit erkanivat. Hanke oli hyvin harkittu ja hetki sen toimeen panemieeen hyvin valittu. Perussa, joka siihen aikaan oli melkein tyhjänä ihmisistä, oli ainoastaan harvoja hispanialaisia ja mestisiä.
Vaan ei hän mitään sanonut. Luokaamme silmäys niihin tanssi-huviin, joita puheena olevana iltana pidettiin Onkiveden kirkon kylässä. Jos kansan juhla oli ollut hengetöntä vähän varhemmin, olivat tanssit vähän myöhemmin sitä elävämmät. Niitä pidettiin Ruikan tilalla, joka oli kylän äärimmäisiä. Siellä oli avara tupa, jossa väkeä oli ahdattuna penkit täyteen, yltäympäri.
Kaikilla lapsilla oli mukanaan hänelle pieni joululahja, ja Lotta täti oli lähettänyt ison käärön, joka näytti hyvin lupaavalta. Joulu-aattona piti oleman juhla koululla, sellaista joulua ei Janne milloinkaan ennen ollut viettänyt, ja tuo häämöittävä ilo säteili jo hänen kirkkaissa lapsensilmissään.
Vaan oli miten oli: juhlan aihe oli suurimpia, joista voidaan juhlia. Ja juhla itse täysin aiheensa arvoinen. Se oli ja sen täytyi tietysti ollakin laitettu ja edeltäpäin mietitty. Mutta ei millään ulkolaitteella koskaan voida saada aikaan sitä välittömyyttä, joka puhalsi esiin, silloinkun juhlittavat ilmestyivät heitä odottavaan kukkaisaitioon.
Mihinkä viimeksi lopetimme? kysyi vanha isoäiti, kun tavallinen seura taas oli koolla eräänä iltana joulun ja uudenvuoden välillä. Juhla oli tuonut niin paljon huolia, että toimeliaalle talonemännälle on suotava anteeksi, jos hän oli unohtanut menneet asiat nykyisten tähden.
Caesaria tämä "purjehtiva juhla" kuitenkin miellytti, sillä olihan se ensimäinen laatuaan ja siten uusi. Ruoat, joita tilaisuudessa tarjottiin, olivat niin valitut ja erinomaiset, että ne olisivat saattaneet Apciksenkin kekseliäisyyden häpeään.
Luodut siunaa sikiämään, Linnut, kalat kaikk' kasvamaan, Eläimet, laihot meill' lainaa. Luotuin kanssa kaikk' iloitkaa, Herran hyvyyttä kiittäkää, Jonka meill' osoittaap' aina. Kaikell' väell', yhdell' äänell', Ynnä yhteen veisatkaam'; Hypät' mahdam', kuin me taidam'. Taitavasti tanssikaam'! Jalo juhla ehk' on surkia, Opin orjuuden puolest' Nuorten seura toivoo aina Opin pitoo iloisest'.
Mutta kreivitär Ester ei aavistanut, että juhla suureksi osaksi oli häntä varten.
Päivän Sana
Muut Etsivät