Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
"Niin, siinä on todella kiitoksen syytä, kun ajattelee, miten lyhyt aika on ja kuinka kallis jokainen armonpäivä... Mutta Jumalan armo on suuri ja hänen rakkautensa rajaton... Kun näen vanhuksia, ajattelen ilolla Jeesuksen vertausta työmiehistä, jotka tulivat yhdennellätoista hetkellä ja kuitenkin saivat täyden palkan. Muistatteko ehkä sen paikan, setä?"
Siinä tuli saarnamies valiojoukkoineen, ja muita Ruotsin puolen kyläläisiä seurasi perässä, kaikki reet täpösen täynnä väkeä. Edellä ajoi saarnamies, istuen reessä Paloniemen isännän Heikin kanssa, ja ajajana oli talon poika Juhani. Iisakki riensi kuistin eteen vastaanottamaan. "Tervehdin sinua, veljeni Iisakki, Jeesuksen Kristuksen nimessä! Syntisi anteeksi ja rauha talossasi!"
Kun hän ymmärsi, että meri oli vienyt hänet, hän vain virkkoi: »Jeesuksen nimeen». Hänen olisi tehnyt mieli seurata vaimoaan, mutta samalla hän tunsi, että hänen oli pelastettava mitä vielä lastista oli jälellä, Bernt ja molemmat toiset, kahdentoista ja neljäntoista vanhat poikansa, jotka vähän aikaa olivat hoitaneet auskaria, mutta nyt istuivat perässä hänen takanaan.
Hän siteerasi tunnettua kirjailijaa, joka väittää, että tämmöisten naishenkilöjen kiihtyminen Jeesuksen persoonaan on selitettävä heidän tarpeestaan omistaa ja rakastaa mielikuvituksen luomaa ihannekuvaa, koskapa heidän luonnollinen rakkaudenvaistonsa ei ole voinut tai ei ole onnistunut löytää rakkauden esinettä elävästä todellisuudesta. Kauppias oli heti valmis luopumaan omasta selityksestään.
Platon, Kant tahi Schopenhauer opettavat meitä jotain tietämään Jeesus kirkastaa silmämme näkemään ihmisen ja koko olemiston syvän salaisuuden. On sanottu, että Johannes Müller on löytänyt Jeesuksen aikamme riuduttavasta kaipauksesta. Paljon sanottu. Ei kuitenkaan liiaksi. Johannes Müllerin elämäntyö ei ole vielä päättynyt.
Aavistaen turmion tulevan virkkoi Eljas ääneen: »Jeesuksen nimeen» ja käski sitte poikiaan veneen kaatuessa kaikin voimin pitämään kiinni vaulovitsoista eikä hellittämään ennenkuin vene taas oli noussut aalloille. Hän käski vanhemman pojan istumaan Berntin viereen, itse hän piteli nuorempaa vierellään, silittelipä kerran salaa hänen poskeaan ja katsoi, että hän piti lujasti kiinni vaulosta.
"Ester", kuiskasi Bengt, "minä olen saanut rauhan Jumalan ja itseni suhteen, täydellisen rauhan, ihme on tapahtunut, Jumala on pyyhkinyt pois kauhean velkani, tyttöraukan sielun olen jättänyt Hänen armahtavan rakkautensa huomaan ja Jeesuksen nimessä alan uutta elämää!
Hän ei usko mihinkään ihmeisin. Ja kun minä kerran kysyin, miten on ymmärrettävät Vapahtajan sanat: "totisesti totisesti sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, ne työt, kuin minä teen, hän on myös tekevä, ja suurempia kuin ne ovat, on hän tekevä; sillä minä menen Isäni tykö," vastasi hän, ettei näillä sanoilla tarkoitettu ihmeitä, vaan ainoastaan sitä, että se, joka Jeesuksen tavalla unohtaa itsensä ja elää valkeuden elämää, hän on samaa tekevä kuin Jeesus teki, ja vielä enemmän hän on tekevä, sillä Jeesus jo jätti tämän maailman, mutta muut jäävät vielä tänne elämään.
Kyll' on kauhea se Panu, vielä minkä tekee... Voudissa kai taas aletaan juoda ja mässätä. Se lukee ensin ne kasteluvut, sitten se puhuu näille pojille ja sitten veisataan virsi. Pitää kumartaa ja notkistaa polviaan joka kerta kun se mainitsee Jeesuksen nimen. Hän on virkapuvussa. Asettuu pöydän päähän. Amen. OLAI Kenen? Kuka? REITA Panu! Sen sairaan tytön. OLAI Rampa-Riitan!
Nyt on meidän tupa niin valoisa, että Marttikin sanoi Jeesuksen näkevän joka nurkan ja pielen hän ei ymmärtänyt, että Jeesus kyllä kaikki näkee pimeässäkin.» »Vanhako hän nyt on?» »Kynttilänä täyttää kahdeksan.» »Hm pieni olisi äidistä jäämään.» Huomenkello rupesi soimaan, ja Hely riensi kotiinsa, joka oli vastapäätä kestikievaritaloa. Tarkastakaamme tätä pientä kotia, johon Hely nyt tuli.
Päivän Sana
Muut Etsivät