Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Ja nyt alkaa se, jota minä sanoisin »verisokeudeksi». Moneen kertaan risteillään lähiseutu, koira ja poika mellastavat maalla, isä ottaa vastaan ne, jotka koettavat pelastua järveen. Airot, hampaat ja pyssy tekevät parastaan. Latinki latingin perästä laukeaa. Sota kuuluu järven laaksosta kaukaisiin mäkikyliin. Sitä kestää koko yön. Päivä on jo korkealla, kun he alkavat paluumatkansa.
Jos kala lähtee alas, pääsen minä mukaan vaikka suvantoon saakka, ja jos se menisi siitäkin alas alimpaan koskeen ja vaikka järveen, pääsen minä veneellä sinnekin. Se ei ole kaikkein isoimpia kaloja, ehkä neljä-, viisikiloinen, mutta senkokoiset ovatkin sitkeimpiä. Mutta onhan minulla aikaa ja sikarikin on vasta alullaan.
"No hei vain, Pekka, oletko tehnyt tuon sillä välin kuin minä olin poissa? Oletpa ollut reipas ja uuttera. Mutta miten sait sen järveen?" "No ymmärräthän, että valitsin hongan järven rannalta." "Niinpä kyllä, mutta kuitenkin?" "Se on nyt tässä; tule tänne vain!" "Niin", sanoi Antti, "joka vuosi sinä vain tulet väkevämmäksi ja pitemmäksi.
Ei, ei! huutaa Magda kuka äänestäisi tuota Sjulbergia! Menköön hän järveen!
Tämä keräsi viimeisetkin voimansa ja heitti sen ylös ilmaan. Korkealle pallo todella kohosikin, mutta takaisin tullessaan meni se syrjään ja voi onnettomuutta putosi suoraan järveen. Katri hyrähti itkuun ja Yrjö koki häntä lohduttaa, lupasi pyytää isältään rahaa ja ostaa hänelle paljoa kauniimman pallon sijaan.
"Se näkyy tähän periakkunaan, tulkaa ja katsokaa!" sanoi isäntä, kävellen akkunaa kohden. Kun vieras oli myös tullut akkunan luo, osoitti isäntä sormellansa ja sanoi: "myötävä talo on tuo, joka on tuolla järveen pistävällä korkealla niemellä." "Olen kuullut siitä; asema on kaunis!
Mitä? pääsi Kaino Josefiinalta ja Eevastiina hämmästyi: Mitä se nyt tämä Makkosen Sulo höperöi? Sulo istahti ja veti kintturemeliään tiukemmalle. Antti Juhanakin nyt äänsi tyynenä: Mihinkä ne hukkuivat? Ka eiköhän ne tähän tään kylän järveen, yritti Sulo Roobert, mutta Kaino Josefiina keskeytti hätäillen: Mitä ... en tässä jo paremmin sano, se tää Makkosen renki tuolla tavalla säikyttelee!
Verohurtta miesten poissaollessa tuli kylään, tyttäremme valjasti alasti venettään vetämään, yhden tärväsi, että raukka järveen juoksi pojat tahtoivat kostaa.
Hyvällä ei pappa eikä mamma koskaan antaisi minun mennä teaatteriin, ei voi panna kysymykseenkään. TEUVO. Niinpä lähdemme siis! Mutta teidän omalla edesvastauksellanne. MAIJU. Kuinka te olette kovasti hyvä! Olen elämänikäni teille kiitollinen TEUVO. Mitä turhia MAIJU. Te ette voi aavistaa, kuinka suuren avun minulle teette. En tiedä, tosiaan, vaikka olisin mennyt järveen lopulta TEUVO. No, no!
Minä pysäytin hevosen ja äänettönnä katselin Torisevaa. "Tuo on Inkerin kallio," sanoi tyttöni, osoittaen kädellään ulospistävää vuoren laitaa. "Minkätähden sitä Inkerin kallioksi sanotaan?" "Siitähän Inkeri järveen heittihe." "Kukas se Inkeri oli?" "Niin ainakin vanhat ihmiset kertovat; talvi-iltoina äiti vainaja usein jutteli sitä; mummolta sanoi kuulleensa lapsena ollessaan."
Päivän Sana
Muut Etsivät