Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. toukokuuta 2025
Ei hänellä entiseltäkään ollut paljon itseluottamusta, mutta nyt se tyyten hävisi ja onnistumaton hän sitten todenperään olikin kaikin puolin. Kun heillä oli vieraita ja hänen täytyi tulla sisään, istui hän aina jäykkänä tuolin reunalla, puhui vaan puoliääneen ja suurimmasta pakosta. Tyhmältä se kuului hänen omiin korviinsakin, mitä hän sanoi.
Ah, mikäpä elämä on niin tahraton, ettei joskus jokin raskauttava omain puutteiden, omain heikkouksien tunne herää jaloimmassakin sydämessä ja häiritse sitä itseluottamusta, joka joskus kenties paisui liian korkealle, sitä suurten aatteiden, suurten tekojen tietoisuutta, jonka kenties ylpeämpinä hetkinä teki mieli jumaloida omaa itseänsä!
Kuitenkin osoitti hän uskaliaisuutta ja itseluottamusta, ja vastasi kuvernöörin tuikeaan, tutkivaan katseesen pikamaisesti karsaasen katsahtamalla, mikä ei millään muotoa ollut närkkäälle, vankalle valtikkaalle mieleen. "No hurtta," sanoi kuvernööri, vähän aikaa häntä ääneti katseltuaan, "mitä on sinulla puolustuksekses sanomista kuka olet?"
NERGAL. Jos sallitte, niin puhun puhtaaks' suuni: En usko yht', en monta jumalaa. Sen Jumalaa on, minkä meissä voimaa, Mink' oma tahto omaa kättä ohjaa; Sen voimaa on, mink' itseluottamusta Ja valtaa, minkä meiss' on vankka tarmo. Valtamme ylttyis Eufratilta mereen Ja Liibanonilt' asti Egyptiin, Jos kansa luottais itseensä, ei muuhun Nyt valtaa raaka paimenjoukko maan!
Te seuraatte maailmaa, nuori ystäväni, ja minä pelkään että armon henki ei pääse teissä jatkamaan alkamaansa vaikutusta. Olkaa huoleti, arvoisa isä, kyllä minä vastaan itsestäni. Maallista itseluottamusta! Minä tunnen itseni, isä hyvä, ja päätökseni on järkähtämätön! Siis te aiotte sitkeästi pysyä kiini tässä teesissänne?
"Kyllä pojalla on soitannollista taipumusta ja kykyä tarkka korva ja hieno musikaalinen tunne, mutta hänellä on liian paljo itseluottamusta, liian paljo, nähkääs..." Näin kirjoitti Alvar Lindströmistä jonkun ajan perästä vanhan kapellimestarin hyvä tuttava Pietarissa, jossa hän jo muutamia vuosia oli tämän johdolla opiskellut.
Mutta varmuutta ennen kaikkea ja suurta itseluottamusta vaadittiin, ei koskaan saisi hukata konseptiaan. Sattuiko rikkomaan seuraelämän tapoja vastaan, tai tekemään jonkun muun tyhmyyden, ei pitänyt olla siitä tietääkseenkään, sillä tavalla pääsi parhaiten pulasta. Hyvä, stiilinen puku oli välttämätön, se kohotti arvoa ja antoi rohkeutta. Hanna yhä enemmän rupesi epäilemään tätä kuullessaan.
Ei, Jumalan kiitos, vastasi Antti, meiltä ei puutu itseluottamusta. Eikä kestävyyttä eikä tarmoa. Ne ominaisuudet on entisyytemme meihin juurruttanut. Olette kai lukenut Suomen historiaa? Luinhan minä ennen koulussa, vaikka täytyy tunnustaa, ett'en sitä enää paljon muista. Mutta tiedättekö mitä? Te tulette Pietariin ensi syksynä Minä? Mitä minä siellä tekisin? Noo käymään vaan.
Toisessa tilaisuudessa minulla ehkä ei olisi ollut kylläksi itseluottamusta elikkä päättäväisyyttä puhutella häntä, vaan olisin lykännyt asian seuraavaksi päiväksi ja kenties ollut häntä tapaamatta.
Ja ikäänkuin Esan puheet olisivat nostaneet uhkaa ja itseluottamusta toisissakin karkoittui heidän silmistään vähitellen tuo alakuloisuuteen vivahtava, synkkämielinen ilme, ja sijaan tuli toinen, jyrkkä ja uhallinen. Mutta Mikolle tuli kotikiire. »No pane sitten mukulat hakemaan, saat ne kaksi», sanoi hän sepälle ja, lähti oikaisemaan yli mäen, välttääksensä yhteistä matkaa Esan kanssa.
Päivän Sana
Muut Etsivät