Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
JUHANI. Mutta onpa siinä muoria kuitenkin. AAPO. Oivallinen muori! MIKKO. Onpa peijakas niinkin; minä uskallan sen sanoa. Se on minun muijani. JUHANI. Muija kuin patavaltti vaan! MIKKO. Onpa niinkin. Kiivasta eukkoa, kiivasta eukkoa; mutta kas kun kerran ukkokin karvansa pörristää, niin paneepa. silloin mamma itsekkin suunsa koreaan, lilliseen nipistykseen, panee, ei auta.
Lekkeri vietiin Antin tuvalle, ja kun sotamiehet akkunasta näkivät päällikkönsä nauttivan samaa juomaa kuin he itsekkin, ja he hyvin tiesivät, ettei hän siitä työstä kesken herjennyt, eivätkä lisäksi osanneet aavistaakaan Suomalaisten läsnäoloa, rupesivat he tyydyttämään tätä suurinta himoansa. He menivät sentähden vähän sivullepäin ja täällä tyhjennettiin viimeinenkin pisara astiasta.
*Kroll*. Tiedäthän itsekkin, kuinka usein hän arveli, että nyt hän varmaankin pian kuolee. *Rosmer*. Sen kyllä tiedän. Mutta kuitenkin; sinun olisi pitänyt varoittaa meitä! *Kroll*. Vähä sitä itsekkin ajattelin. Mutta silloin se jo oli liian myöhään. *Rosmer*. Mutta miksi et sen jälkeen ole ? Minkä tähden olet pitänyt tämän kaikki salassa?
Sitä en epäile, vastasi d'Artagnan; mutta minusta vaan näyttää, että te itsekkin olette melkoisesti perehtyneet vaakunoihin, päättäen eräästä kirjaillusta nenäliinasta, jota minä saan kiittää siitä kunniasta, että olen päässyt teidän tuttavuuteenne.
Ja sitte hänen perättömät, kalvavat itsesyytöksensä viime vuosina. *Kroll*. Niin, saatuansa tietää jäävänsä iäkseen lapsettomaksi. *Rosmer*. No, ajattele siis itsekkin . Sellainen vaivaava, kammottava tuska asiasta, johon on aivan syytöin ! Ja hän olisi ollut täysimielinen?
"Nyt se luuli minun nukkuvan, ja peljäten itsekkin nukkuvansa, tekee hän tuon tepposen minulle", ajatteli Olli. Mutta viisas kun olikin, niin oli hän unesta havahtavinaan, ja sanoi silmiään hieroen: "Mitä te äiti potkitte? herätitte minun juuri kauniista unestani". "Mitä sinä uneksuit?"
»Tämä poika ei pelkää vainajia eikä aijo itsekkään vainajaksi tulla, kyllä se vaan laskee!» huutaa ylimielisesti toinen kilpailijoista, jolla on tulipunainen takki. »Peruutukaa te!» sanoo Moisio Olaville »ei tuo toinen yksin viitsi laskea. Tiedättehän itsekkin, ettei tästä yläkoskesta ole kukaan ennen uskaltanut, eikä ole uskaltamista.» Olavi tarkastelee mietteissään koskea.
Ukko siunasi meitä sydämensä pohjasta ja hyvillänsä siitä tilasi hän tyttärellensä Loviisalle sanomalehdet, josta Loviisa olikin erittäin iloinen. Itse ei ukko sanonut erittäin sanomakirjallisuutta suosivansa, vaan ei vaarallisenakaan sitä pitänyt. Mielellänsä hänkin kuunteli sanomalehtiä luettavan ja joskus itsekkin töidensä lomassa niitä silmäili.
Itsekkin kuin olivat köyhät, eivät he voineet muulla auttaa ja lohduttaa häntä kuin hartailla esirukouksilla ja hellillä kirjeillä, joita he kyynelillään kostuttivat. Puoli vuotta oli kulunut.
Tumma puna lensi Olavin ohimoille ja hän kuohahti kiivaasti: »Sinä olet...» ... »Raaka sen minä itsekkin tiedän!» keskeytti toinen. »Mutta en koskaan niin raaka ja hävytön kuin te olette! Hyvä se on avioliitto sellaisille heittiöille ruokitte edes lapsenne! Eikös joku teistä ole ehdottanutkin että valtion pitäisi ruokkia teidän kakaranne ... että rakkaus olisi kaunis ja vapaa, hah hah haa!
Päivän Sana
Muut Etsivät