Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. toukokuuta 2025


"Et siis tahdo antaa anteeksi?" "Rakas Dora, minulla ei ole mitään anteeksi annettavaa. Minkä sille voi, että sinusta minun maailmankatsomukseni on pikkumainen ja ikävä, enempää kuin sillekään, että minusta sinun maailmankatsomuksesi on pintapuolinen ja itsekäs. Ne ovat kaksi suuntaa, jotka eivät sovi yhteen." Hän naurahti kylmästi, silitti ohimennen hänen poskeaan ja meni omaan huoneeseensa.

Hän on suurimmassa määrin häikäilemätön ja itsekäs, eikä siis tilaisuuden tarjoutuessa antanut sisarensa onnen eikä teidän maineenne pidättää itseään." Percy Phelps vaipui tuolilleen takasin. "Pääni on aivan sekasin", sanoi hän. "Teidän sananne ovat riistäneet minulta kyvyn ajatella selvästi."

»Te näytätte nyt jo unohtaneen, mistä me alussa sovimme», vastasi Ernest. »Me olimme yksimielisiä siitä, että keskinkertainen ihminen on itsekäs. Hän, tuo todella olemassaoleva ihminen. Te olette kohonnut ilmaan ja hankitte jakoa sellaisten ihmisten kesken, joita ei ole olemassa.

Sanoi olevansa muka jotain sellaista kuin tutkija, itsekäs, jopa hieman venäläiseen vivahtava luonne: mikään ei ollut hänestä suloisempaa nautintoa kuin kärsiä esimerkiksi omista hairahduksistaan... Vierushuoneesta kuului iloisia ääniä ja rymyä... Nelmasta tuntui kuin olisi hän hieman tätä herraa pelännyt.

Jos ei Esterin suru olisi ollut niin itsekäs, jos hän kertaakaan olisi tullut ajatelleeksi, että Bengtkin ehkä kärsi, ja jos tuo ajatus olisi saanut hänet avaamaan Bengtin sydämen suljetun oven, olisi hän hyvin suuresti hämmästynyt näkemistään.

"En ole niin itsekäs, Mesembrius; vanha ystävyytemme on vienyt minut kotihisi." "Kyllä tiedän, kyllä tiedän, me tunnemme senlaatuista ystävyyttä, joka tavallisesti on olemassa nuorukaisen ja semmoisen vanhuksen välillä, jolla on kaunis tytär; ja minun tyttäreni on sangen kaunis, Manlius, todellakin kaunis! jospa hänet näkisit!

Vaikk' kipu katkera mun sielun' täyttää, Kun toivo viimeinenkin multa katoaa, Ei huokaus saa tuskiani näyttää, Ei itku itsekäs mun huoltan' ilmoittaa. En tahdo mustin murhekasvoin astua Eloni tietä verkkaan vieriväistä, Ett'ei mun kyynelteni tulva haikea Haavoittais armaan mieltä sääliväistä.

Siitä päivästä asti kuin me tapasimme toisemme täällä hautausmaalla, olen paljon ajatellut tätä hautaa, joka on niin unhoitettu, niin hoitoa vailla, ja " tässä hän hetken aikaa oli vaiti ja jatkoi sitten äkisti "ettekö te usein omasta mielestänne ole liian mikä se nyt onkaan? oh! liian itsekäs, miettiväinen ja ajattelette liian paljon itseänne?"

Tuskinpa mikään on luonnottomampaa ja kamottavampaa kuin noiden roistojen itsekäs alhaisuus; sillä onko vastenmielisempää ominaisuutta olemassa kuin ahneus? Ryöstöä ja pyhänhäväisemistä silloin kun maailman perustukset horjahtelevat! Kuinka paljon inhimilliset intohimot ovatkaan omiaan antamaan yltyä hirvittäville luonnonvoimille!

Hän tiesi, että tuo kylmäverinen, itsekäs ihminen lävistäisi hänet miekallaan yhtä välinpitämättömästi kuin hän leikkeli kananpojan palasiksi. Hän päätti pitää varansa, sillä Krauserin tarkoituksena oli nähtävästi välinpitämättömyydellään tehdä hänet huolimattomaksi ja houkutella hänet paljastamaan jonkin paikan ruumiistaan, johon silloin hänen aina valpas miekankärkensä iskisi.

Päivän Sana

sosialistisaarna

Muut Etsivät