Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Mainittu teos viljelee loppusointua, mutta on muutoin kokoonpantu muinais-aikuisella Suomen runomitalla. Tietty on, ett'eivät Ison-vihan tuottamat surulliset tunteet voineet olla runoihin puhkeamatta; siltä ajalta onkin säilynyt useita runoelmia, jotka elävästi kuvailevat noita kauheita aikoja. "Carle cuuluisin cuningas, Tule cullainen cotihin, Tuoppas rauha tullessansi!"
Vaan hänen tekonsa ovat yhtä rohkeat ja kummalliset kuin Kivekkäiden. Kertokoon hän nyt itse, mitä hän Ison-vihan hirmu-aikana milloin niilläkin tavalla toimitti ja puuhasi. Stefan Löfving'in Päiväkirja. Kun isä vainajani, konstaapeli Mårten Löfving, vuonna 1698 komennettiin Käkisalmen linnaväkeen, seurasin minä vanhempiani mainittuun kaupunkiin.
Neljäs aikakausi. Suomen yliopiston perustamisesta Ison-vihan loppuun asti vv. 1640 1721. Yleinen katsaus. Turun yliopiston perustaminen vuonna 1640 ja samaan aikaan tapahtunut Suomen hallinnollisten ja kirkollisten asiain tarkempi järjestäminen muutti monessa suhteessa meidän maan sivistys-olot.
Viides aikakausi. Ruotsin vallan loppuaika 1721 1809. Ajan luonne. Fennofiilit. Juslenius. Ison-vihan kauheat ajat hävittivät melkein kaiken sen sivistyksen, joka siihen asti oli ennättänyt Suomessa oraalle nousta. Vähittäin rupesi kuitenkin sekä aineellisella että henkisellä alalla uusi viljelys ilmaantumaan.
Yrjö-Koskisen teoksista sopii vielä mainita "Finska språkets satslära", ensimmäinen Suomen kielen lauseoppi, sekä "Olavi Maununpoika Pariisissa ja Suomalaisten opinkäynti ulkomailla keski-ajalla", "Lähteitä Ison-vihan historiaan" ja ranskaksi kirjoitettu tutkimus Liiviläisistä, "Sur l'antiquité des Lives en Livonie". Kansantajuista lukemista tarjoo kirjanen "Opiksi ja huviksi".
Sivukohtaus Ison-Vihan ajalta. Kaukana tuolla Pohjois-Karjalan autioilla takamailla syleilevät muhkeat metsät pitkän Pielisjärven ja sen lisävesien kuohuisia laineita.
Mikä mies Löfving oli? Siihen antaa hänen oma päiväkirjansa parahimman vastauksen. Niinkuin leimuava virvatuli hän liikkuu edes-takaisin Ison-vihan synkimmässä pimeässä, ja hänen kertomuksensa kummallisista retkistään on laillansa valaisevainen; se valaisee ainakin sen verran, että näemme, kuinka pimeätä pimeys on.
Osittain hänen esiin-tuomainsa valitusten seurauksena oli, että v. 1739 käskettiin suomennuttaa Ruotsin laki ja yhteistä kansaa koskevat asetukset. Puheena olevalla aikakaudella syntyi jokseenkin vilkas tieteellinen elämä, niin pian kuin Ison-vihan jäljet alkoivat umpeen kasvaa. Tieteellä oli, niinkuin jo ylempänä mainittiin, isänmaallinen suunta.
Vhael oli syntynyt Oulussa 1667 ja tuli kirkkoherraksi Ilmajoelle vähää ennen Ison-vihan alkua, jonka kestäessä hän joutui Venäläisten vangiksi, vaan sitten kenraalikuvernööri Galitsin'in käskystä määrättiin Pohjanmaan provastiksi. Vhael kuoli äkkiä 1723, ollessaan Tukholmassa valtiopäivillä.
Vasta Ison-vihan jälkeen Suomenmaan sivistyneet rupesivat varsinaisesti ruotsalaistumaan. Korkeamman opin kannattajana tälläkin aikakaudella pysyi latinankieli. Niin esim. Aikakausi ei ollut runoudelle suosiollinen. Kaikki henkinen toiminta, tiede, uskonto, valtiollinen ja yhteiskunnallinen elämä, oli jäykkiin kaavoihin kangistunut, jotka eivät suoneet mielikuvitukselle vapaata liikuntoalaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät