Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Reeta kiirehti kangaspuista pois, veti hihansa alas ja sivalsi äkkiä kädellään vähän tomunhöytyjä röijystään, sekä tuli sitte tervehtimään vieraita. "Tämä matkakumppanini tässä on meidän pitäjään Tuomelan talon nuori isäntä.
Kyllä minä ennätän, sanoi Laara halukkaan palvelevaisesti ja kääntyi poispäin. Kuulehan, Laara, kielteli isäntä rauhattomasti liikahdellen. Laara pysähtyi ja oli varma, että nyt nuhdellaan. Niin, että minä olen katsonut tuota, alkoi isäntä tavoitellen sanojaan. Minä en oikein salli sitä, että te tuon Tuomaan kanssa niin paljon telmitte, en ollenkaan minä sitä salli.
Miesten keskustellessa tälläisistä velvollisuuksia koskevista seikoista, syntyi naisväen kesken vilkas supatus ja sähinä. Siitä ei syrjästäkuulija juuri mitään selkoa saanut. Viinat, Kärhän Heikit, heinähangot, kortit, tohtorit, murhat, Lirikon Maija-Liisat, kaikki pyörivät naisten suussa suloisessa sekamelskassa. Mitä kummaa te tytöt siellä hälpätätte ja pälpätätte? kysyi isäntä.
Jopa vähän yritinkin nousemaan, mutta isäntä, joka minun silmiini terävästi katsoi, veti suunsa naurun hymyyn ja sanoi: makaahan pois, äläkä nouse lankeilemaan. Käskyn mukaan pysyinkin paikallani ja vähitellen alkoi kiihkoni tyyntyä. Minä vaivuin uneen. Unessa näin kummia. Olin kotonani ja äitini kampasi päätään mustalla kammalla.
Saatuaan piippunsa täytetyksi, ojenti kukkaronsa isännälle, saadakseen tämän mielen toiselle tolalle. Isäntä täytti kukkarosta suuren visakoppa-piippunsa, ja herra alkoi puhua ilmoista, kesän hyvyydestä, hyvän vuodentulon toiveista ja muista sellaisista.
Synnyinmaatan' Ma vihaan ja viholliskaupungille Suon lempeni. Nyt sisään! Jos mun tappaa. Niin tekee oikein hän; jos vastaan ottaa, Niin hänen maataan palvella ma tahdon. Viides kohtaus. Sama paikka. Pylvässäli Aufidion talossa. PALVELIJA. Viiniä, hoi, viiniä! Hyviä edeskäypiä! Luulenpa, että ne vintiöt nukkuvat. 2 PALVELIJA. Missä on Cotus? Isäntä kutsuu häntä. Cotus!
Antakaa papin saarnata saarnansa loppuun, sanoi muuan meidän miehistä, eihän se ole vielä »isämeitäänkään» ennättänyt. Kuulkaa, Pietari ... antaa niiden olla ... ei tehdä tappelua ... ne kyllä häpeävät ja menevät, kun meidän nöyryytemme näkevät, houkutteli isäntä ja koetti vetää vierastaan takaisin istuimelleen.
Mennessään viskasi toinen heistä se, joka oli isäntää olkapäästä puristanut heidän äskeiselle kyytipojalleen vielä juomarahaa. Tuoss' on sinulle vielä, poika, markka omiin tarpeihisi teidän kestikievarissa ollaan kohteliaita kaikille matkustajille. Suur' kiitos ja onnea matkalle! Mutta antakaa tuolle isäntä parallekin edes kipurahoiksi muutama penni!
Isäntä oli tuohon suopuisa ja lupasi kustantaa häät syksyn tultua köyrinjuhlan yhteydessä näille uskollisille palvelijoillensa. Hääpidot ja Köyrinjuhla. Köyrijuhlan aamu on valjennut.
"Viisi tuhatta, halpa hinta, halpa hinta;" sanoi Naavalainen. "Perin halpa kait se on!" sanoi maisteri. Kun Taavetti tuli takaisin Pynnölään, olivat isäntä ja Leena uteliaat kuulemaan kuinka kauppain meno edistyy. "Viisituhatta, niinkuin nakutettu!" vastasi Taavetti. "Kättä päälle jo, rahaa lähdin hakemaan." "Vai niin, vai aleni niin paljon.
Päivän Sana
Muut Etsivät