Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Vankeudessa täytyy minun istua koko elämänikäni, ilman kotia ja ilman ystäviä, eikä sittenkään minulle suotaisi sitä ainoata lohdutusta, jota kerjään ja rukoilen. PASTORI. Minä sanon vaan: jos tahdotte tulla pelastetuksi, niin täytyy teidän ehdottomasti irroittaa sydämmenne maallisista asioista, voidaksenne antautua kokonaan Herran omaksi.
Ainoastaan yksi pojista, pikku Pekka, tuo samainen, joka oli juossut kuninkaan perästä, heittäytyi äitinsä ja toisen sotamiehen väliin, koettaen heittää hänet kumoon jalkakammilla. Jos sinä teet äidille pahaa, huusi hän, niin lyön sinut kuoliaaksi puusapelillani. Sotamies koetti turhaan irroittaa poikaa jaloistaan ja kohotti jo ratsupiiskansa vapautuakseen kiusanhengestään.
Silloin valtasi tytön jälleen kauhea epätoivo, ja hän koetti kaikin tavoin irroittaa kätensä peittääkseen niillä kasvonsa. Mutta puoleksi väkisin Jeanne suuteli häntä ja lohdutteli: Se on kyllä onnettomuus, kultaseni. Olit liian heikko, mutta samahan tapahtuu monelle muullekin. Jos lapsesi isä nai sinut, niin ei kukaan sitä ajattelekaan enää. Ja me voimme ottaa hänet palvelukseemme sinun kanssasi.
Se oppi, joka eräissä salaisuuksissa meille näistä annetaan, mitenkä me ihmiset täällä olemme ikään kuin vankeudessa ja mitenkä ei ole oikein itseään tästä vankeudesta irroittaa eli pelastaa, näyttää minusta vaikealta eikä suinkaan helposti käsitettävältä. Kuitenkin, Kebes, näyttää minusta oikein sanotulta se, että jumalat meistä huolta pitävät ja että me ihmiset olemme jumalien omaisuutta.
Eräs uudempi saksalainen kirjailija kertoo seuraavan kansan suusta saamansa tarinan: "Ruotsin kuningas Kustaa Aadolf sai vielä nuorena ollessaan eräältä naiselta, jota hän paljon rakasti, rautaisen sormuksen, jota hän ei sittemmin koskaan antanut irroittaa kädestään. Sormuksessa oli seitsemän ympyrää, jotka muodostivat alkukirjaimet hänen kumpaankin nimeensä.
»Pääsen siten ainakin tuntemasta, miten ylenkatsottu minä olen... Oh, sinä olet loukannut minua niin syvästi, niin syvästi, Jakob!» Hän kumartui ja painoi nyyhkyttäen kasvot käsiinsä, ja Jakob koetti turhaan niitä irroittaa. »Mutta etkö nyt ymmärrä, että omiin liikeasioihinsa hän oli niin kiintynyt, hän aikoo panna täällä pystyyn jotakin uutta.
Hän käski mahdollisimman pian nostattaa ankkuri, irroittaa purjeet, pingoittaa niitä tarpeellinen määrä, sillä luotsi oli jo paikalleen asettunut. Nyt alkoi vilkas liike laivassa. Minä komensin kaikki miehet esiin ja annoin kullekin määräyksensä. Alaperämies hoiti tehtäviä keulassa, minä peräpuolella.
Sen varjot peittivät raskaina ja äänettöminä tunturit ja laaksot, syleillen kaikki pitkään lepoon, ja vielä tyttö seisoi epätietoisena paikallaan. Silloin kukko lauloi kanahuoneessa ja yön hiljaisuus toi laulun tänne ikäänkuin varoituksena puoleksi auki olevasta ovesta. Tyttöä värisytti, päätös oli tehtävä "miten hän saisi sanansa takaisin? Sitoiko se niin, ettei sitä milloinkaan voinut irroittaa?
"Taavi, oleppas siivolla muuten juoksen tieheni heti", sai Anna sanotuksi ja koetti irroittaa itsensä sulhasensa käsistä. "Jos pääset, se on toinen asia", vastasi Taavi. Ja Anna ei päässyt. "No, ei nyt taas tule aikaan sinun kanssasi", toruskeli Anna; "kuule", jatkoi hän kiireesti ja uteliaasti, "puhuppas nyt isännän käynnistä teillä. Mikä hänet teille saatti?"
Oli mahdoton irroittaa katsetta kuvasta, se sai eloa, milloin lähestyen yhä lähemmäksi, milloin häviten kauas hämäryyteen, jonka omat hämmentyneet aivoni loivat ympärilleni.
Päivän Sana
Muut Etsivät