United States or Iran ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitten kääntyi hän oikealle puolellensa ja näytti vaipuvan levolliseen uneen, jota kesti neljänneksen tuntia. Kerran vielä heräsi toivo hänen lastensa ja ystäviensä sydämessä; mutta lääkäri ilmoitti heille, ettei se ollut mikään hyvä merkki. He pitivät kynttilää likellä hänen kasvojansa; kuoleman kalveus levisi paraikaa niitten yli, ja hänen kätensä ja jalkansa kävivät kylmäksi.
"Ja sanoiko hän pelkäävänsä, että kotimatkalla taas voisi joutua heidän käsiinsä?" kysyi taas ritari Charteris. "Hän nimen-omaan ilmoitti pelkonsa väijyvistä vihollisista, jota minä kuitenkin joutavaksi loruksi ajelin, koska en saattanut kadulla ketään keksiä". "Eikö hän siis saanut sinulta minkäänlaista apua?" jatkoi ylituomari. "Saipa, kun saikin, jalo-arvoinen herra", vastasi seppä.
Toropaisen poikarehvana työntyi lopultakin kansliaan, pysähtyi ihan ovenpielekseen, kokien siinä ovipielessään pitkähihaisella kädellään ottaa hattua päästään ja ilmoitti tervehdykseksi: »Se meidän mökkiläisen leski kuoli... Isä käski papinkirjaan merkitä!» Siinä oli toki hieman huoahdusaikaa Pöndiselle. Hän merkitsi lesken kuolleeksi ja ilmoitti pojalle: »Hyvä on.»
Silloin avattiin ovi, aivan hiljaa, niinkuin tapa oli tässä talossa, ja kamaripalvelija ilmoitti presidentti, kreivi Bertelsköldin. Vanhan valtiomiehen otsa synkistyi uhkaavaksi ukkospilveksi; kuitenkin hän sanoi: Kreivi on tervetullut.
Kotia tultuaan isoäiti, irroittaen musfia kasvoistaan ja riisuen pönkkähameitaan, ilmoitti isoisälle häviön ja käski maksamaan. Isoisä vainaja, minkä verran muistan, oli isoäidin hovimestarin sukua.
Maria raukka on monta vuotta sitten kuollut; ja kun veljeni viimeksi matkusti Kander laakson kautta matkalla Ghemmiin, niin hän näki Marian haudan Christien Baumannin haudan vieressä kylän hautuumaalla. Tämä oli veljeni kummitusjuttu. Puhemies nyt ilmoitti, että kello jo oli niin paljo, että kokous oli lopetettava. Mutta nuori kalastaja ei kuitenkaan voinut olla kysymättä asiaansa vielä kerta.
"Kuulkaapa, onko muuten mitään menneistä ajoista, jota mun pitänee asettaa yhteyteen teidän kanssa? Johtuu mieleeni, että äitini kertoi eräästä hengestä hospitaalissa, jonka hyvyydelle hän oli paljon kiitollisuutta velkaa; sillä koska hän oli jättänyt minulle jäähyvästit kapalolapsena ollessani, niin ilmoitti hänelle muuan lastenpiioista minkä nimen olin saanut laitoksessa.
Andrei keskeytti suutaroimisensa, katsoi pitkään ja hölmöili: Iivana Ivanovitsh ... sinä? Naimaan!... Kosimaan! ilmoitti silloin Iivana rutosti, katsoi ennallaan, antoi hymynsä yhätikin laajeta, ryyppäsi kertasen ja lisäsi selityksen: Vot, Durnjakinin leskeä... Annushkaa naimaan.
"Jalosydäminen syntinen, ihana Antonina lankesi keisarin jalkojen juureen ja tunnusti öisen seurustelunsa Aniciuksen kanssa, mutta ilmoitti samalla, että sen tarkoituksena oli pelastaa nuorukainen keisarinnan pauloista.
Hän otti takaisin kaikki, mitä oli puhunut äsken, hän sanoi laskeneensa vain pahaa pilaa, hän myönsi menneensä liian pitkälle... Hän ilmoitti olevansa valmis vaikka polvillaan pyytämään anteeksi äskeistä käytöstään. Hän lankesi todella polvilleen ja tavoitteli Sinikka-rouvan kättä sitä suudellakseen.