Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Sissi oman insinöörinsä kanssa istui vähän syrjempänä ja he näyttivät täydellisesti vajonneen omaan idylliinsä. Silloin tällöin sattui joku yksityinen sana korvaamme sieltä päin, mutta ylipäänsä he näkyivät mieluummin istuvan ääneti. Heidän kasvojensa ilmeestä päättäen ei kumminkaan aika näyttänyt tuntuvan ikävältä.
Mitä enemmän Muttila heitä tarkasteli, sitä kummallisemmilta olioilta rupesivat nuo kaksi hänestä tuntumaan. Jos tuo toinen petti rakastajatartaan, kuinka saattoi tuo toinen sitten häntä yhä edelleen yhtä tulisesti ja yhtä uskollisesti rakastaa? Ja jos tuo toinen kerran tahtoi päästä hänestä, miksi hän sitten edelleen oli toisen jokaisesta ilmeestä ja sielunvivahduksesta niin riippuvainen?
Eivät. Sanon teille jotakin näin meidän kesken, ystäväni. Siinä talonpojat tekevät varsin oikein. He ovat niin kauan tanssineet herrojen pillin mukaan, että he nyt vihdoin voivat ruveta itse soittamaan. Perttilän viekkaasta ilmeestä saattoi nähdä, että hän pidätti itselleen oikeuden uskoa kreivin sanoista sen verran kuin itse tahtoi. Kummastuttaako tämä teitä? jatkoi Bertelsköld.
Kun ruvettiin menemään yli viiden tuhannen, katsoi Mikko jo vähän pitempään Mattia, käsitti aivan yhtäkkiä tämän kasvojen vakavasta ilmeestä, että Matti *aikoo saada talon*. Raivoisa, kostonhimoinen tunnelma leimahti Mikossa nyt ilmiliekkiin. »Sinä saat maksaa talon kalliisti!» päätti hän itsekseen ja hymyili jo edeltäkäsin äärettömästi nauttien siitä, että hän tulee saamaan Märkäsen talosta niin hyvät osat. »Ja rahat pitää olla minulle heti paikalla.»
Hän näki Matrjonan kasvojen ilmeestä, että tämä tuomitsi häntä ja oli siinä oikeassa; tiesi, että se, mitä hän tekee, on pahaa; mutta eläimellinen tunne, päästyään erilleen entisestä hyvän rakkauden tunteesta Katjushaan, valloitti hänet ja hallitsi nyt yksin tunnustamatta mitään muuta. Hän tiesi nyt, mitä oli tehtävä tunteen tyydyttämiseksi ja haki vaan keinoa sitä tehdäksensä.
Mutta hänen äänensä soinnahti tällä kertaa niin särkyneesti, että kamala aavistus äkkiä lensi Antin aivojen läpi. Yksi silmäys Soisalon kasvoihin riitti hänelle sen todeksi vahvistamaan. Ethän...? kysyi hän matalalla äänellä. Ethän aio...? Soisalo huomasi myöskin Antin muuttuneesta ilmeestä olevansa paljastettu. Kyllä, vastasi hän rauhallisesti. Enhän minä voi elää enää.
Mutta hän ei voinut heidän kasvojensa ilmeestä nähdä samaa halua, päinvastoin he ikäänkuin kiirehtivät vaan päästä erille tästä tukalasta tilasta. Ja sentähden hän ujosteli heitä yhtä paljon. Mutta peittämään ujouttansa totuttuun konvenanssi-hymyilyyn hän tuntemalla tunsi, kuinka he käsittävät häntä ylpeäksi.
Ester hymyili, hän ymmärsi kyllä tämän tiedonannon tarkotuksen. "No, parasta lienee, että tulen sinne", sanoi hän, ojennellen jäseniään. "Niin, parasta on", vastasi Gucka luopumatta huolestuneesta ilmeestä, jonka Sven oli hänelle suurella tarkkuudella opettanut, "hän on niin itsepintanen, se poika!" Ester nousi, pani aamupuvun ylleen ja meni lastenkamariin.
Hän ei pitänyt aamupäivällä mitään erityistä saarnaa, vaan puheli vähän kunkin kanssa, todistaen vähäuskoisuutta ja syntejä anteeksi. Isännällä ja Hannalla oli paljon hommaa, sillä talon piha oli kuin markkinapaikka ja joka huone täynnä väkeä. Hanna päätti isänsä kasvojen ilmeestä, ettei saarnamiehen ja isän kesken ollut sattunut mitään erinomaista.
Luullakseni ei kumpainenkaan meistä voi unohtaa sitä! Hän ei vastannut sanaakaan, mutta silmien ilmeestä näkyi, että hän ymmärsi asian. Kuulkaa, jatkoin lempeällä äänellä, minä lupasin isällenne olla teidän ystävänne, ja minä en ole niitä, jotka jättävät lupauksensa täyttämättä. Mutta teidän pitää kertoa minulle täysi totuus. Minun täytyi kauan aikaa taivutella ja kehoitella häntä siihen.
Päivän Sana
Muut Etsivät