Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Niska jäykkänä nousi porvariskuningas seisomaan ja viittasi kädellään ulos aukinaisesta ikkunasta, josta Korsholman vallit näkyivät. Menkää sanoi hän, menkää tuonne noille valleille ja käskekää niiden muuttua nurmilavoiksi, että ylhäiset ja mahtavat herrat voisivat mukavasti niillä istua. Mitähän vallit siihen vastaisivat?
Hän ei ollut koskaan puhunut Annan kanssa niin paljon, ja tämä olikin varsin ihmeissään, itse arveli hän, että kenties iltahämy oli tehnyt hänen niin rohkeaksi. Kun Anna astui etehiseen, tuli äiti heti vastaan, katsellen häntä jonkunlaisella kysyvällä odotuksella. Sehän oli pastori, joka saattoi sinua kotiin, minä näin teidät isän ikkunasta, sinä luonnollisestikin pyysit häntä meille iltaselle?
Kuski kiinnitti suitsia, hepo polki kiivaammin tietä ja kulkuset soivat kiihkeämmin. Vimpari istui pää rintaa vasten retkottaen ja alkoi sitten pyrkiä pystöön. Hän pääsi kulkemaan jonkun matkan ja kun näki valon pilkoittavan asuntonsa ikkunasta, ojensi hän kättään ja tapaili huutoa.
Kylänpuolisesta ikkunasta pääset vielä pakoon! TAAVI.
Ja hän käännähti ympäri mennäkseen uuteen puutarhaansa, mutta dervishi tarttui häntä käteen kiinni. Säästä vaivasi! sanoi hän. Ennenkuin pääset perille, on puutarhasi kadonnut. Ja hän viittasi ulos ikkunasta, jotta sulttaani katsoisi sinne. Ihmeekseen hän nyt näki miten palmut käpertyivät, kukat kuihtuivat, ruoho lakastui, purot kuivuivat.
Kun hän saarnaa miettiessänsä katseli ikkunasta tyynen jokilahden yli, mihin metsät kuvastuivat, niin teoloogiset ajatukset ja muistot yhä useammin nukahtivat kyllääntyneinä kahilikkoon ja sen sijaan kasvamistaan kasvoi kumma kaiho johonkin salaperäiseen, vieraaseen naiseen, joka häämöitti ajatuksissa ja hengitti irstautta viattomaan luontoon.
Yö teki armotta tuloansa. Vihreän kelmeällä taivaalla, puiden välissä, näkyi ikkunasta jo kimalteleva tähti... Sen nähtyänsä kapteeni muisti jonkun hämärän tunteen taistelustaan tähtien kanssa: »Onko Hanneksella syntiä sydämmellä?» Jolloin hän oli lyönyt rintaansa kumahtavan iskun, vannoen voittavansa, kun myrsky uudestaan mylvähtää!
Sitten hän veti raamatun eteensä ja avasi sen. Siitä, mistä se oli auennut, alkoi hän sitä lukea. Ja kun Antero jonkun aikaa nukuttuaan heräsi, istui Lauri vielä samalla sijallaan. Kynttilä oli palanut melkein jalkaansa. Aamu jo sarasti ikkunasta.
Bertelsköld tempasi hänet ikkunasta sisään ja salpasi rautaristikon. Silloin löi Ester häntä kasvoihin. Viha nousi nuoren miehen poskille. Esteriä oli rangaistava hän suuteli tyttöä. Ester puraisi häntä poskeen. Nyt häpesi Bertelsköld. Hän, mies, oli suuttunut itsepäiselle lapselle.
Tuntui siltä, kuin tätä kuvaa katsellessani olisi paljastunut osa oman sieluni salaisuuksia, ja ainoastaan suurella tahdon ponnistuksella, jonka pelko liiallisesta syventymisestä omiin mielikuvituksiin aiheutti, kykenin siitä irtaantumaan. Kun taasen käännyin, seisoi keskellä kirkasta valoa, joka etumaisen kirkonpenkin luona olevasta ikkunasta tulvi sisään, ruusua kantava nainen.
Päivän Sana
Muut Etsivät