Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Terveet tyytykööt kauniisti siihen, että saavat seisoa ulkopuolella. Rouva Linde. Sairaatpa ne kumminkin enimmin tarvitsevat tulla sisäänsuljetuiksi. Rank. Se katsantotapa se tekee yhteiskunnan sairashuoneeksi. Nora. Rank. Miksi nauratte sille? Tiedättekö oikein, mitä yhteiskunta on? Nora. Mitä huolin minä tuosta ikävästä yhteiskunnasta? Minä nauroin peräti toiselle asialle sanomattoman hauskalle.
Mitä sinä ikävästä, kerro rohkeasti vaan. Sanovathan vaan: jospa siltä maha repiäisi ja sappi vuotaisi. Vouti ihastui sanomattomasti, oikein rähähti nauramaan. Katsotaanpa vaan, kenenkä sappi tässä ensin vuotaa. Kukas sen sanoi? Timoko? Eipä sitä kukaan hyvää puhunut, kaikki vaan haukkuvat ja uhkaavat. Entäs Pekka Mihejeff? mitä hän sanoo? Kai sekin nahjus haukkuu.
Vihdoin käski kreivi palvelijansa aamulla varhain panna tavarat kokoon, että hän viimeinkin taas pääsisi pois ikävästä seudusta; ja kun mies, suuresti kummastellen tätä odottamatonta käskyä, läksi pois, huusi herransa hänelle: "ja käskekää sitte satuloimaan musta ja kuulkaa, hevosrenki saa tulla mukaan hän ottakoon raudikon!"
Kylmältä, terveen järjen kannalta tarkasti hän heidän välistään suhdetta ja tunsi katsovansa hänen vain vieraaksi henkilöksi, jonka kanssa hän mielellään lauloi duetteja, ja jonka myötätunteellinen olento miellytti ei mitään muuta, mutta huolimatta tervejärkisestä arvostelustaan, valtasi Gabriellen niin kova ikävä, että hän olisi tahtonut itkeä harmista ja ikävästä, kun tohtori ei tullut.
Mitä on seuraelämä muuta kuin pyrkimystä olla mukana maailmassa, huomataksensa sen sietämättömäksi; toivomusta tulla pyydetyksi pitoihin! loukkautumista ja pahaa mieltä, ellei pyydetä, ja jos pyydetään, valitusta ikävästä ja sitten valituksensa todeksi näyttämistä.
Usein tulee kalman merkit täällä pyrkivälle Ennen aikaa: ikävästä valkee hiukset mustat, Muodon kauniin harmauttaa surut, murheet, tuskat, Mielenki voi ryövätä ne samat jättiläiset, Eihän ole ihmisvoimat raudan kestäväiset.
Hänen ruumiinsa hytkähteli kuin kouristuksissa ja kummalliset ynisevät ja korahtelevat äänet nousivat hänen kurkustaan. Hän itki ikävästä, vaikka hän ei osannut sitä itselleen selittää. Ja kaikkein merkillisintä oli se, että hän soiton lakattua ja tuosta riuduttavasta, hiuduttavasta tunteesta päästyään, alkoi heti ikävöidä takaisin omaa ikäväänsä.
Hän ei tahtonut haastella siitä ikävästä seikasta, joka oli ollut syynä ystävyyden rikkomiseen; hän oli siinä tehnyt parhaan tuntonsa mukaan. Mutta hänellä oli jotakin muuta painavaa sanottavana; hän laski kätensä olalleni, painoi minua ystävällisesti rintaansa vastaan ja istuutui takasin nojatuoliin.
Kaikki kävi mieltäni myöten, isäntäni nuori puoliso, joka oli nähnyt minun kotimaan ikävästä riutuvan ja harmaantuvan, puhui niin hartaasti minun vapauttamiseni puolesta, että isäntäni mustasukkaisuudesta suostui siihen ja itse vei minut Riikaan, jossa hankki minulle tilaisuuden päästä Kööpenhaminaan ja ... minä sain jälleen nähdä isänmaani.
Vaan pois nyt kaikki kaivos- ja tunneli-hankaluudet, olemmehan taas Jumalan avulla päässeet tuosta ikävästä vankeudesta sekä tulleet mestari Stympfelin luo, jonka ihanassa viinikellarissa minä, sivumennen sanoen, paljon mieluimmin tahtoisin työskennellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät