Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Vastoin omaa tahtoasi, tuntemattomien vaikuttimien ansaan takertuneena petit ihanteesi, suurimman rakkautesi; puit oman itsetietoisen olentosi salaperäisen irvikuvan hahmoon; kielsit koko entisen elämäsi, iäisyystoiveesi, kaikki, kaikki... Todenperäiseltä tuntuu kyllä taru, joka kertoo, että polttavan katumuskyynelen uurtama jälki ei milloinkaan poskeltasi poistunut.
Niinkö alhaiseksi arvaat ihanteesi? Vai näetkö Jumalan myöskin maan tomussa siis? Kuinka en näkisi? Kuinka en uskoisi kaiken elämän jumaluuteen? Enhän muutoin voisi hetkeäkään harjoittaa taidettani. Se ei ole taakka sinulle? Teet sitä sydämesi suurimmalla ilolla siis? Kysy rakastavalta naiselta, joka synnyttää! Eikö hän tee sitä sydämensä suurimmalla tuskalla ja hekkumalla?
"Vieläkö Mari on naimatonna?" kysyin. "Eikös mitä. Hänet nai eräs uudistalon poika, sen joka on kylän takalistolla kolmen pitkän virstan päässä, tiedäthän," sanoi hän. "Niin, se Kaukelan poika, Iikka; minä tunnen hänet. Hän on siivo ja komea mies. Eipä kummakaan, jos sinun ihanteesi häneen enemmän mieltyikin kuin sinun synnillisiin ja riettaisiin tarjouksiisi.
Aha, sanoi Henrik, hänkö onkin sinun ihanteesi, minä koko ajan ajattelin, että joku se varmaan on, joka on sinut kääntänyt. Uuno rupesi nauramaan. Kyllä se ainakin on reima poika, jota kelpaa kuunnella. Suomen suku, sanoo hän, on yhtä laaja kuin mikä muu tahansa Euroopan kansoista.
Mikäpä keino se voisi olla? Hän, tuo sinun ihanteesi, jota rakastat... Niin teen, rakastan vieläkin, jumaloin. Hän on otus. Otus? Ja sinä olet metsästäjä, joka ajat otusta. Mutta en häntä koskaan saavuta ... en saa koskaan painaa päätäni hänen rinnoillensa. Et saavuta siksi, ettet ole tehnyt niinkuin tekee oikea metsästäjä. Oikea metsästäjä ei milloinkaan tee niinkuin sinä olet tehnyt.
Sigrid on palannut vankilasta, mutta ei ole ollut kotona koko päivään, eikä ole vieläkään saapunut. Erkki kysyi minulta, oliko hän täällä, sillä hänen äitinsä on kovin levoton. Sinun ihanteesi ja sosialistisi Nanna! Se haiskahtaa jo vähän ruudille. Etsikö Erkki häntä? Kai mar! Koska näytti niin hätääntyneeltä ja kalpealta. Onko hän Sigridin sulhanen? Ei.
Sinun ihanteesi näkyy vielä olevan kaupungissa neiti Werther. Vielä hän on. Tuleeko viipymään kauvankin? En tiedä. Hän on ihan hurmannut täällä kaikki ihmiset. Herrat yhtä mittaa kiertelevät katuja siinä toivossa vaan, että saisivat häntä nähdä. Vai niin? Eikä kumma olekaan. Hän on tosiaan viehättävä. Hyvänen aika, en ole nähnyt hänen vertaistaan. Onhan hän.
Kuka olet? kysyi värisevin äänin tuo kuvankaunis kuninkaantytär. Mutta sen hän teki vain sielunsa suuressa hämmästyksessä ja jotakin sanoakseen. Sillä hän tunsi kyllä kumman kuvajaisensa puistolammikosta. Olen mielikuvasi, kuuli hän korvaansa kuiskattavan. Olen ihanteesi. Tule ja syleile minua! Ja samalla hän tunsi suulleen suudeltavan.
Milloin minä olen sieluani myönyt? kysyi hän kulmakarvojansa kohottaen. Kah, joka päivä, nauroi Jyrkkä. Teet taidetta, myöt sieluasi. Mynttäät rahaksi itsesi ja ihanteesi. Se on helvetin vale, sanoi Muttila, keksimättä kiireessä muutakaan parempaa puolustusta. Johannes huomasi hänen pulansa ja tuli apuun omalla tavallaan.
Minä olin jo silloin kirkon ja uskonnon puolustaja, ja nyt, nyt sinä olet ylimys, syntymältäsi tietysti, mutta myöskin uskoton entiselle nuoruudellesi. Ta ta ta, sanoi vapaaherra. Entä sinä itse? Sinä olit vanhollinen, mutta kuka on puolihullu raittiusmies, kuka on kansanvaltalainen, kuka naisasian ja yhteiskoulun harrastaja, juuri sinä. Missä ovat nyt sinun nuoruuden ihanteesi?
Päivän Sana
Muut Etsivät