Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
"Minne hän on voinut joutua, miten hänen on käynyt?" huudahdin minä hervottoman epäilyksen tuskassa... Jotakin valkoista välähti yht'äkkiä aivan virran rannalla. Minä tunsin tuon paikan; siinä oli erään seitsemänkymmentä vuotta sitten veteen hukkuneen miehen haudalla puoleksi maahan vaipunut kiviristi, johon oli piirretty vanhanaikainen hautakirjoitus.
Vaikka hän kuinka lannoittaisi peltoaan, on hänen torpparillaan aina parempi vilja kuin isännällä. "Ja vika on navetassa, eikä missään muussa!" oli ukko päätellyt. Herra Ruuth oli laimeasti kokenut käännyttää ukkoa, mutta tämä oli itsepintaisesti pitänyt päänsä ja sillä tiedolla lähtenyt. "Siinä näemme!" huudahdin. "Oppimaton maamies ratkaisemassa Wallenbergin probleemia.
Tuli sitten ja istui minua vastapäätä, pöydän toiselle puolelle. No niin, nyt saamme rauhassa jutella, sillä välin kuin kahvi kiehuu, hän hymyili. Jumalan kiitos, te näytätte vallan tyytyväiseltä, melkein iloiselta, huudahdin minä ehdottomasti häntä katsellessani. Paljon hän oli vanhentunut, hiukset olivat harastuneet, kasvot ryppyiset, liikkeet vaivaloiset.
"Kaikki hyvin!" kuului vastaus, ja vanhan totutun tavan mukaan kokoontuivat kaikki kaksitoista miestä yhteen ryhmään ympärilleni kuulemaan, mitä kapteenilla olisi sanomista. "Miehet, toverit!" huudahdin vihdoin, nähdessäni heidän alakuloisina istuvan ympärilläni vartoomassa, mitä sanoisin heille. "Onnettomuuteni toverit, kuulkaa minua!
Eikö totta, teidän ylhäisyytenne, kääntyi hän ministerin puoleen, eihän valtiollisella taivaalla nykyään näy mitään mustaa pilkkua. Pilkku on liian vähän sanottu, vastasi hän. Siellä on suuri, musta pilvi! Minä säpsähdin. Mitä tarkoitatte? kysyin pelolla. Tanska alkaa mennä liian pitkälle Vai niin, Tanska! huudahdin minä, mieli keventyneenä. Pilvi ei siis uhkaa meitä.
Nyt ei tässä pelko auta, arvelin itsekseni ja astuin lähelle laiturin reunaa, asetuin pystyssä olevan pakan taakse seisomaan ja huudahdin: "Seis taikka ammun!" Mutta he alkoivat sitä rajummin soutaa, joten minun ei auttanut muu kuin pimeän päin tähdätä ja ampua perätysten kaksi laukausta.
Silloin selvisi asia minulle yhtäkkiä. Minun ansioni se ei ollut eikä oma päätökseni saanut minua ottamaan tätä askelta. Ikäänkuin vaistomaisesti menin suoraan pöydän luo ja laskin käteni hänen olkapäälleen. »Tahdotteko, että teidät murhataan?» lausuin. Hän hypähti ylös ja loi minuun selvästi kysyvän katseen. »Kaikki ovat murhamiehiä täällä», huudahdin. »Koko laiva on heitä täynnä.
Sehän on kauheata! huudahdin minä. Niin on, kauheata se on, toisti Emmi, henkeä vetäen helpottuneena, kun viimeinkin sai sydäntänsä keventää. Kauheata on nähdä näiden ihmisten, joiden tiedän toisiansa rakastavan, elävän yhdessä kertaakaan lausumatta hellää tai myötätuntoista sanaa tai pienimmälläkään tavalla rakkauttansa osottavan.
"Tulkaa tänne sisälle." Yksi ainoa kynttilä paloi huoneessa. Minä katselin häntä himmeässä valossa. Minun päätökseni kohta palata Englantiin jäi vastaiseksi sikseen. "Hyvä Jumala!" huudahdin minä, "mikä on nyt tapahtunut?" Naomi kurotti minulle paperin, jonka hän oli temmannut asian-ajajan kädestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät