Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025


"Etkö tuota wielä tuohon ikään tiedä? Sitenhän monta edellistäkin kelloa on haljennut." "Jonkun karwan wuoksiko waan?" "Juuri niin. Kun joku hius tahi muu karwa sattuu kielen ja kellonlaidan wäliin, niin raks, ja kello on halki." "Sillä laillakohan tosiaankin entiset kellotkin owat särkyneet?"

Traddles esittelee häntä meille suurella ylpeydellä ja hieroo käsiänsä kymmenen minutia kellon mukaan, ja jok'ikinen hius hänen päässään seisoo varpaillansa, kun minä jossakin nurkassa toivotan onnea hänelle hänen vaaliinsa. Minä olen noutanut Agnesin Canterbury'n postivaunuista, ja hänen iloiset ja ihanat kasvonsa ovat uudestaan meidän joukossamme.

Nyt tulee hän, ja ruoska joka hius on Soturin päässä; yhtä monta houkkaa, Kuin lakkej' ilmaan lensi, nutistaa hän Palkaksi äänistänne. Vaan ykskaikki! Vaikk' yhdeks hiileksi hän meidät kaikki Polttaisikin, se vaan ois kohtuullista. KANSALAINEN. Oi, julmaa kuuluu. 1 KANSALAINEN. Minä, kun ma sanoin: »Maanpakoon syöskää», sanoin: »onpa sääli.» 2 KANSALAINEN. Samaten minä.

Mikä ihme se on, että minulla on pitempi hius kuin toisilla? Sinulle minä en puhu mitään! Tuollaisia kyllä on ... semmoisista olen saanut kylliksi. Juu, tämä poika on semmoisista syönyt itsensä metiksi, haha. Ne ovat maistuneet minusta niin kuin maassa yli talven maanneet potaatit. Niitä minulla on ollut ... kymmeniä. Mutta tälle toiselle minä tahdon puhua! Kuule, Nelma, kuule, kaksi sanaa!

Oli kylmä, tyven ilma, eikä yksikään hius hänen päässään, eikä yksikään laskos hänen vaatteissaan liikahtanut, kun hän kiinteästi katseli minua, pitäen ylöspäin lastansa. Niin hän katosi näkyvistäni. Semmoisena minä näin hänet jälestäpäin unissani koulussa äänettömänä olentona, joka, istuen vuoteeni vieressä, katseli minua samoilla hartailla kasvoilla ja piti ylöspäin lastansa käsivarsillaan.

Lämpiämisajalla laittoi hän sarvensa likoon, tarkasteli niiden rakkoja, hioi veistään ja väliin aina liippasi sitä ja koetteli, joko hius puhaisemalla katkeaa sen terällä ja aina liippasi, siksi kunnes yhdenkään hiuksen sai poikki...

Niin yhdet, tinakannuja rämistäen, toiset toisaalta näin: Kauko on meidän! Oma on omamme Ahti! Kaukon pitää meidän kera kisata! Tarttuivat toisiaan käsiin, tekivät piirin, riehahtivat pyörimään ja laulamaan: Se on ahti Saarelainen, se on kaunis Kaukomieli, se on veitikka verevä, hius sorea, solki kaunis, pitkä tukka, parta kaunis, jalan nousu virman varsan.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät