United States or Croatia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta Valee oli tällä kertaa äkeä ja päättäväinen, sanoi vain, että asia on hänen ja Santran, eikä siihen tule muiden mitään eikä auta vaikka papille valittaisi. Muori oli kovin tuskallinen ja levoton. Eikä se siitä parantunut, vaikka vähitellen sai Valeelta urkituksi selvitystä. Suostuneekohan Järvelän herastuomari ja emäntä tähän koskaan?
Päätettiin lopuksi, että pidetään Santra Korvenloukolla nyt muutamia päiviä, että ensimmäinen vihuri ehtii ohi mennä, sillä herastuomari valitteli, ettei hän täällä taida niille mitään, hyvä jos saa henkensä pitää.
»Minä tartuin siihen kiinni, se parkaisi kuin mieletön, mutta minä riipaisin sen ulos.» Kun hän nyt sytytti piippuaan, ei kukaan sanonut mitään, naiset vain heikosti valittelivat. »Kovastipa ne nyt taas ajavat tuolla tiellä», sanoi hän, vaikka semmoista ääntä ei ollut kuulunutkaan isoon aikaan. »No mikä se sitten oli?» kysyi herastuomari. »Niin sekö, jonka sieltä huokureiästä vedin? Se oli kissa.»
Tokko nimismies selvittyi kaikista veloistansa, on epätietoista, se on vaan tiettyä, että hän viime kesänä toi itselleen rouvan Wiipurista. Hetvistä kun ei vallesmannin rouvaa tullutkaan, alkoi herastuomari Tohonen usein käydä vieraissa Salmelassa. Olipa silloin välistä tullut puheiksi vanhempain kesken heidän lastensa tulevaisuus.
»Vanhin tyttö on jo koko riski, mutta tuota toista saa kyllä syöttää turhaan vielä», tokaisi Renkala. »Ei Renkalan ole pakko huutaa kumpaakaan», sanoi herastuomari.
»Joo, noo.» Herastuomari näytti tuumivaiselta ja pelokkaalta tupaan tullessaan. »Eiköhän se nyt... Kyllähän ne nuoret aina paranevat.» Hän kiskaisi peräänsä tuvanoven kiinni niin hätäisesti kuin sieltä olisi joku ollut sisään pyrkimässä ja pani oven hakaan.
Vierasten mentyä, kun isäntä ja emäntä jäivät tupaan kahden kesken, keskustelivat he näin-ikään: Kyllä se herastuomari nyt on meille vihoissaan, alkoi isäntä. On se! Vaan itsepä hän on syypää koko asiaan. Hänestä se alku lähti. Etkö sinäkään ennen huomannut mitään Samun ja Hilman välistä? Onhan teillä naisilla niin tarkka silmä sellaisiin asioihin. En kuolemakseni ole ennen huomannut mitään.
Hänellä oli juuri ollut aikomus sanoa Ellalle ... mutta ei saanut suutansa auki. Nyt hän juostessaan ajatteli, että tottahan jo itsekin ymmärtää. Ella tuli nolon näköisenä tupaan. Herastuomari kuorsasi peräsängyssä ja emäntä istui uuninpenkillä. Muita ei tuvassa ollutkaan, sillä palvelusväkikin makasi ulkohuoneissa.
Kas kuinka pilvet kukkivat, huomautti Salmelan isäntä, joka oli tottunut ottamaan vaaria taivaan merkeistä. Se merkitsee lähenevää ukkosta, vastasi herastuomari. Kyllä minäkin olen nuo pilvet huomannut, sanoi Samu, mutta niiden merkitystä en ole arvannut miksikään, koska ilma pysyy näin tyynenä. Talkooväki nousi ruualta. Tulkaa nyt juomaan kahvia! kutsui Liisa.
Herastuomari nousi. »Minä käyn ensin ulkona ja kuuntelen sitten sun valheitasi.» »Ei, ei, älkää menkö ensin, minä sanon ensin.» »Sano nyt sitten.» »Miksi eivät ne tytöt jo mene siitä makuulle», komensi emäntä. »