Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
Huolestunut Heleena astui ylös kamariinsa, sittekun oli lähettänyt piikatyttönsä sanomaan yhdelle niistä uskollisista ratsumiehistä, jotka hänen miehensä oli hänelle palvelijoiksi antanut, että olisivat valmiita seuraamaan häntä kaupungille.
Tuossa makasi laattialla, vesikiulu vieressä, kuolemankielissä vaimo, joka pari vuosikymmentä takaperin oli seudun kauniimpia neitoja. Leski Heleena aukaisi silmänsä, kuin lapset hiljaa hiipien sisään astuivat. Hän nousi hyvin vaikeasti istualle vuoteeltansa ja katsoi pitkään tulijoihin, niin tarkkaan kuin ilman valoa oli mahdollista kevät-yön hämärässä.
Kun sattumalta tuli siihen pari naapurin vaimoa, puhui hän heillekin muutamia varoituksen sanoja, samalla iloiten siitä suuresta kunniasta, joka häntä taivaassa odotti. Ja niin hän nukkui. Kyynelsilmin katselivat vaimot hänen maallista osaansa sängyssä. Ruumista kuihtunutta, jonka autuas sielu äsken oli jättänyt. Vaan Elsa ei itkenyt. Se kaunis Heleena ja hänen Matti-poikansa.
Osta rahoilla ruokaa ja sano naapurin emännälle, että äiti on paranemaan päin!" Matin silmät kiilsivät ilosta, kun kuuli äitinsä olevan paranemaan päin. "Sinäkin olet täällä!" sanoi Matti Elsalle, puristaen häntä hellästi kädestä. "Niin, mene kotiin vaan ja tee niinkuin äitis käskee!" "Hyvästi nyt äiti!" sanoi Matti. "Hyvästi nyt Heleena! Tulkaa nyt kaikin puolin terveeksi.
Rakkautta ei hän voi kieltää enemmin kuin kukan puhjentaa tahi luonnon heräämistä keväällä. Varmaankin tarkoittaa hänen kieltonsa jotakin muuta. Tiedän kyllä isäni syyt, selitti Heleena. Sellainen "muuta" on juuri säätyeroitus, jota isäni kannattaa, mutta jota minä en voi käsittää tarpeelliseksi.
Heleena loi vapisten silmänsä alas, mutta nosti ne taas äkkiä taivasta kohti kummaisen näköisenä.
Vihdoin kuuli kuunteleva neitonen kavioiden kuminan etäältä. Joukko tuntui olevan jommoinenkin, juminasta päättäen. Heleena lähetti yhden ratsumiehistä, joka päällikkönsä morsianta velvollisesti kunnioittaen, paljain päin meni hänen ohitsensa, rouvalle ilmoittamaan odotettuin vierasten tuloa, jota vastoin hän itse seisoi kynnyksellä, epäröiden, pitikö hänen palata tupaan, vai uskaltaisiko jäädä portaille, rakastettuaan vastaanottamaan ja tervehtimään. Omituinen ujous vieraiden suhteen, jotka olivat
Laulettuaan Heleena nousi ylös, ja kun
"Verrattoman kalliit", keskeytti Hollantilainen närkästyneenä; "ei mitään maailmassa ole verrattoman kallista, rouvaseni! Ei mitään ole maailmassa, jota ei kävisi punnitseminen ja rahalla maksaminen." "Enemmän tarvitsen minä, herra Aprami!" sanoi taas Heleena. "Katsokaapa, onko teillä enempää. Totta kai teillä on!" "Enempääkö?" sanoi kauppias: "No, kuinka paljon enemmän siis?"
"Kiitos sulle, hyvä lapsi!" sanoi Heleena ja itkusilmissä söi voileipää ja ryyppäsi vettä pienestä kiulusta viereltänsä. Kun hän vähän söi, alkoi hän kovasti yskiä. Matti kaatui vuoteelle ja alkoi kuorsata. Kun yskä meni vähän sivu, kysyi Elsa: "Kuinka kauan tuo yskä on teillä ollut?" "Ei se ole vielä ollut kuin kaksi vuotta, noin pahana se ei ole ollut kuin puolen vuotta."
Päivän Sana
Muut Etsivät