Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Sodan pääaiheuttaja, Plehwe, ei tämän taistelun tapahtuessa, joka merkitsi hänen suunnitelmiensa raukeamista, enää ollut elossa. Heinäkuun 28 p. 1904 repi hänet palasiksi pommi, jonka sosiaalivallankumouksellisen puolueen toimesta eräs ylioppilas heitti häntä vastaan. Se vähäinen vaikutus, minkä neuvonantajansa murha teki tsaariin, haihtui pian kokonaan iloisen perhetapahtuman johdosta.
Ja samalla haihtui viimeinen pikkupersoonallinen itsetieto minulta. Mutta oli kuin olisin saanut sensijaan toisen paljon suuremman ja avaramman tiedon itselleni. En tiennyt enää, kuka olin enkä missä olin, tunsin vain, miten sähkökipinät yltyivät myrskyiksi aivoissani.
Mutta sitten haihtui hän kerrassaan kaikilta jäliltä ja lähti ulos kannelle. Sinne jäi hän vähäksi aikaa seisomaan kaidetta vasten, kädet housuntaskuissa. Ilta jo pimeni, ja sää oli kirkas ja kylmä. Se tarttui ahnaasti hartioihin ja pudisti kovakätisesti. Antti lähti alas hyttiinsä. Se oli kokanpuolella, ja etukannella istui talonpoikaisia matkustajia, turkeissa ja rukkasissa.
Silloin haihtui hänen väsynsä kokonaan ja iloisena ja reippaana astui hän pikku tupaan. Tiellä oli Mari naurusuin häntä vastaanottamassa, ja useinpa oli hän varustanut kylvyn tuohon pieneen pirttoseen, jossa Jaakko sai pestä pois kaiken lian ja hien, ja haudella rasittunutta ruumistansa.
Kuta kauemmin katse viipyi muodossa vastapäätä, sitä enemmän pelko haihtui, ja rintaan iloista toivoa kasvoi.
Ihmisten rukkiukkoa kohtaan tuntema kammokin haihtui haihtumistaan ja häntä ennen ympäröinyt salamyhäisyys muuttui myötätuntoisuudeksi, sillä nyt tiedettiinkin hänen olevan "hyvän ukon, joka on mahtanut saada paljo kovia kokea", lausui Lampelan kunnioitettu isäntä.
Ei ainoatakaan pilveä ollut hänen taivaallansa; mutta yksi oli tulossa vähäinen pilven hattara, joka pian haihtui. Etkö tarjoakaan marjoja sisarellesi? kysyi äiti, Vera meni paroonittaren luo, niiasi syvään, kenties vähän pilkallisesti, ja virkkoi: Suvaitseeko madame?
Asiaa harrastavainen Venäläinen, laivan varustaja Sibiriakoff päätti siis Toukokuussa 1879 Beringin salmen kautta lähettää höyrylaivan "Nordenskiöld" Vegaa etsimään. Se hämäryys, jossa matkue maailmalle oli, haihtui viimeinkin Nordenskiöldin, Marraskuun 25 p:nä 1878 lähettämällä kirjeellä.
Johan luja pohja luiskahtaa jalkojeni alta; ikivanha herra sinisine silmälasilleen valekuvan tapaisesti haihtui tämä ensi kuvailemiseni kaikkiin ilman suuntiin, eikä mikään, mikä oli minuun vaikuttanut astuessani uuteen, vieraasen maailmaan, vetänyt vertoja kunnioitusta vaativalle kauppiaalle. Minä riensin rappuja ylös seurahuoneisin.
Katsojat tuskin uskalsivat hengittääkään. Hän jatkoi puhettaan. Sen kestäessä haihtui vähitellen kauhun ilme hänen kasvoistaan. Synkkä suru lieveni, ja lopulta ilo kirkasti vanhuksen ryppyisen otsan. Ei tiedä ihminen, sanoi hän mitä toinen päivä tuo tullessaan. Ei tiedä maan herrat, mitä on päättänyt Herra, joka on kaikkein yli... Tuosta aikovat kaupunkia... Turhaa... Turhaa...!
Päivän Sana
Muut Etsivät