United States or Micronesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
KUNINGATAR. Ei, ei sanaakaan enää ... mitä en ole kärsinyt ja enkö ole rukoillut sovintoa! Mutta vaikka minä olen se, joka on vääryyttä kärsinyt ja julminta rääkkäämistä, niin te olette näin ankara, näin ylpeä, näin kova... Oi, te menettelette häpeällisesti minua kohtaan! KUNINGATAR, sitten eräs HOVIMIES.
Kauhistuneena huudahtaen vaipui Ester-parka, tuon hirveän sanoman kuultuansa, maahan; epäilys, jonka hän ainoastaan vastahakoisesti oli laskenut mieleensä, oli nyt muuttunut peruuttamattomaksi varmuudeksi hänet oli petetty häpeällisesti petetty, hyljätty ja kavallettu!
"Haa, Licinius, Piso, Julianus", huusi prefekti tuskaisesti unohtaen hetkeksi jäisen, kuolemaa halveksivan levollisuutensa. "'Tapetut Roomassa. "'Heidät laskettiin vapaaehtoisesti sisään' haa, häpeällisesti houkuteltiin, 'mutta he kieltäytyivät vannomasta keisarille kuuliaisuuden valaa. He aikoivat ryhtyä väkivaltaan vastoin sopimustaan.
"Voi, Tuomo," vaikeroi Kvimbo vilpittömästi, "miten häpeällisesti ja julmasti me olemme sinua kohdelleet!" "Onko sinun mahdollinen voitko antaa meille anteeksi?" rukoili Sambo. "Teitä parkoja!" kuiskasi Tuomo. "Mielelläni antaisin henkeni montakin kertaa, jos vain sillä voisin pelastaa teidän sielunne.
Paavo kertoi suorin sanoin, miten pormestari häpeällisesti oli hyljännyt sairaan rouvansa, miten Kersti vapaasta velvollisuuden tunnosta oli ottanut hyljätyn tädin hoitoonsa ja siitä syystä taivuttanut Konrad'ia sytyttämään ahjonsa ennen määrättyä aikaa.
Kun Klea siten oli hänen edessään, päästi Publius hänet irti, mutta hän peitti silmänsä kivistävillä käsillään, nyyhki ääneensä kiukusta ja tuntiessaan että häntä niin häpeällisesti oli nöyryytetty. "Nouse nyt ylös," Publius sanoi täydelleen muuttuneella mielin kuullessaan Klean itkevän.
Nähtiin kuinka Swartin emäntä tunkihe niin nopeasti kuin voi Dorotean luo ja itki ja huusi. »Voi, minun Jumalani, että näin piti käydä, lapseni! Juuri tällä samalla paikalla minä kerran käyttäydyin niin häpeällisesti sinua kohtaan. Rakas tyttäreni, sano, voitko antaa minulle sitä koskaan anteeksi?»
Hän ei voinut kiinnittää huomiotansa mihinkään muuhun, kuin yhteen ainoaan tunteeseen, ja se oli: innokas osanotto veljien kärsimyksiin. Hänen mielessään kyti yksi ainoa ajatus, nimittäin: "ystäväni, te olette oikeassa, teitä on häpeällisesti kohdeltu, teidän pidätetyt palkkanne ovat tulleet Herran Sebaotin kuuluville; nouskaa, hän on oleva teidän puolellanne!"
Ja Swartin emäntä tunkihe niin nopeasti kuin voi Dorotean luo ja itki ja huusi. "Ah, minun Jumalani, että piti käymän näin, lapseni! Juuri tällä samalla paikalla olen minä kerran käyttänyt itseni niin häpeällisesti sinua kohtaan. Rakas tyttäreni, sano, voitko sinä antaa minulle sitä anteeksi?"
Kalman kalpeana oli kreivi jo ensimäisen hänelle lausutun sanan kaiun kuullessaan hypähtänyt ylös; hiukset pystyssä kauhistuksesta katsoa tuijotti hän ukkoon, joka juuri oli muuttunut tuoksi niin häpeällisesti petetyksi tytöksi. Voimatta lausua sanaakaan seisoi hän kuin kuvapatsaaksi kangistuneena ja piti käsiään ikäänkuin suojana kauniin tytön hirmuiseen ilmestykseen päin ojennettuina.