Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
He näkivät Uutelan ja Hannan tulevan yhdessä hitaasti ylöspäin, katsahtivat toisiaan silmiin ja huokasivat raskaasti. Nyt se lopullinen lähestyi! Tulijat pysähtyivät, Uutela näytti nyökäyttävän Hannalle päätään sitten he erosivat. Tyttö tuli keittiöön, mutta Uutela näkyi kulkevan ajatuksissaan pirttiin päin. Hanna oli niin kalpea, että he eivät uskaltaneet häneltä kysyä muuten kuin katseillaan.
Poron ajoneuvoista Hanna tunsi, ettei se ollut oman kylän poroja. "Se on outo nuori mies, joka sanoi itsellään olevan asiaa Hannalle", selittivät karjapiiat, jotka vielä antoivat viimeisiä aamiaisvihkoja lehmille. "Vasta tuli, ja me neuvoimme menemään pirttiin vartomaan ja sanoimme, että Hanna tulee pian." Iloinen aavistus täytti Hannan mielen. Ehkäpä oli viesti Antilta!
"Sääli on häntä, kovaonnista, joka on kaikki menettänyt", puhui Antti Hannalle, joka oli kysyvän näköinen. "Kaikki hän menetti: isänsä, sinut ja nyt lopuksi järkensä..." "Eipä säälinyt hänen isänsä sinua, kun aikoi kuohuvaan koskeen upottaa. Yhteinen tuuma on isällä ja pojalla ollut!" Antti mietti hetken ja sanoi sitten varmalla äänellä: "En usko pojan tietäneen isän aikeista!"
Toinen kuski sanoi: 'No on se muutamilla onni tässä maailmassa, kun tuollakin Lassi Rytkösellä, että saapi tällaisen hyvän talon ja luultavasti aivan ilman, sillä millä varoilla Lassi maksaisi! "'Ei taloa olisi Lassi saanut, sen on Savolainen antanut Hannalle, ja tuo höperö otti Lassin mieheksensä', lausui toinen kuski.
Ja tosi oli, ettei Hannalle ruoka paljon maittanut; enimmiten hän söi vaan pikkuruisen ja senkin pakosta äidille mieliksi.
Ryytimaa suorine käytävineen ja lehtivine pensaineen oli heidän allansa. Korkeat riippakoivut sihisivät ja linnut visertelivät läheisessä metsässä. Ilma oli täynnä kevään nuoruutta ja alkavan kukoistuksen hienoa tuoksua. Ja nyt se tapahtui; nyt Salmela toi Hannalle esiin sen puheen, jota hän pitkin matkaa oli miettinyt ja tätä ennenkin jo monasti harkinnut.
Mahtoi antaa paperin vallesmannille, kyllä se olisi selvää tehnyt. Sitähän minäkin sanoin, mutta kun vallesmanni oli ollut vastapuolen asiamiehenä oikeudessa, ei ukko sanonut uskaltaneensa antaa papereitaan hänen haltuunsa, ennenkuin varmaan sai tietää, mitä niissä sanottiin. Olisit mennyt papin luo, ennenkuin lähdit tämmöisiä taipaleita hiihtämään? Ei koira koiran hännälle polje!
Hän näki ... oli nähnyt jo heti rannassa, kun tulivat jurraillen vastaan, että oli jotain.. hän arvasikin sen melkein, mitä se oli.... Ettepä arvaa, kenen tapasimme kaupungissa.... Kerrohan sinä, Hanna. Konsulin ja hänen masinistinsa, ja me ajettiin sen piilillä. Mutta Söderlingska ei malttanutkaan jättää puhetta Hannalle.
Iisakki meni huvikseen Varsankallion kohdalle nähdäkseen, kuinka lautta totteli, osaisiko poika oikealla hetkellä antaa soutumääräyksen. Hyvin näytti käyvän. Iisakki hymähti, ja hänen silmissään loisti ilo. Hänestä näytti kuin olisi Niilo Iisakki-vainaja ollut lautalla... Ja hymysilmin hän palasi ja kertoi Hannalle havainnoistaan.
Nyt katseli hän tutkivin silmin ympärinsä ja kysyi hämmästyneiltä tytöiltä: Mitä on tapahtunut? Miksi sinä itket Maria?... Ja miksi sinä vielä olet täällä näin myöhällä? Viimeinen kysymys lausuttiin Hannalle, joka vavisten ja tyhmistyneenä seisoi ankaran isäntänsä edessä. Armollinen herra, soperti tyttö, neiti on pahoinvoipa, ja minä...
Päivän Sana
Muut Etsivät