Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025


Se oli vasten sääntöjä, vaan olot olivat niin eriskummalliset, ett'ei mitään vastaväitöksiä tehty. Kirje lähetettiin syksyllä, ja kevät-puolella kerrottiin Hans Nilsen'in kulkevan etelään päin. Vaan kirjeen Saara oli kirjoittanut; äiti oli itse sitä pyytänyt. Garman & Worsella oli muutamat hyvät vuodet.

Toinen tahtoo olla toista parempi, ja sitte on vaan puhetta lainaamisesta lainaamisesta ja keinottelemisesta; mutta kun sitten tilinteon päivä tulee, silloin ollaan pulassa". "Mitä siihen tulee herra konsuli! niin toivon että E. F. Garman tietää Jaakko Worsen olevan 2,000 specie-taalerin arvoisen ja vähän päällekin!"

Viimein Worse rupesi epäilemään asian oikeata laitaa. Ei yksistään satamavouti Snell, silloin ensimmäisenä iltana, ollut viitannut siihen, että E. F. Garman oli rahapulassa. Samaa hän sai kuulla useilta haaroilta. Ensin hän nauroi, mutta lopulta häntä rupesi arveluttamaan. Usein kun Worse soudatti itsensä Sandsgaard'iin, päätti hän sillä kertaa puhua suunsa puhtaaksi konsulille.

Viimein konsuli Garman nousi ja meni Worsen luo. "Kuules, Jaakko Worse! Minä otan rahasi jos tahdot ruveta kumppanikseni." "Mitä? mitä sanotte? kumppaniksi? Oletteko mieletön? herra kunseli!"

No niin hän on konsuli Garman, näetten, ja minä olen kippari Worse, eikä se seikka muutu koskaan. Ja paitsi sitä, kun on kysymys laivan ostosta, niin se toimi juuri sopii minulle." "Se minua kummastuttaa ja huolettaa, ett'ette yhtä hyvin voi sanoa minulle todellista syytä lähtöönne. Meidän olisi sopinut odottaa teiltä sitä vilpittömyyttä." Worse katseli häneen suu selällään.

Asiat eivät parantuneet; Morten V. Garman, joka oli tavattoman ky'ykäs kauppias, sai panna kaikki voimansa ja koko ahkeruutensa alttiiksi pitääkseen voimassa talon vanhaa loistoa ja arvoa.

"Kuulkaa nyt: te panette teidän pääomanne asioihimme, se on: niin paljon pääomastanne kuin itse tahdotte, ja sillä te tulette Garman & Worsen kauppahuoneen osakkaaksi prosentilla, jonka vast'edes voimme määrätä." "Ei ei kunseli! Se ei ollut tarkoitukseni. Muutettaisiinko toiminimi? Se ei koskaan käy laatuun; eikä se ole tarkoitukseni?" "Mutta se on minun tahtoni ja on ainoa keino.

Molemmat pojat olivat ulkomailla, Kristian Fredrik Lontoossa ja Rikkard Tukholmassa, ja konsuli Garman, joka koko elinaikanansa oli tottunut iloiseen, huolettomaan seuraelämään, tietysti ei voinut juuri iloisesti elää kahden vanhan pii'an seurassa hänen vaimo-vainajansa sisaria, jotka nyt riitelivät hänen talonsa hoidosta.

Jos E. F. Garman tarvitsee rahoja, niin on luonnollisinta että se lainaa minulta, joka olen ansainnut jok'ainoan äyrin teidän ja isänne palveluksessa!" "Mutta etkös ymmärrä " huusi konsuli, kiivastuen hänkin vuorostansa, "tuhat tulimmaista, etkös käsitä että luottomme kärsii siitä jos saadaan tietää että yksi omista kippareistamme on pelastanut meidät pulasta?"

Konsuli Garman puolestaan hieroi käsiänsä, hän oli hyvään aikaan ryhtynyt asiaan. Sitten hän istui tuumimaan ja laskemaan tuota laivan kauppaa; Jumala tiesi oliko se oikeastaan hyvä kauppa. Iltapäivällä matami Torvestad huomasi että Worsen piiat kiireellisesti harjasivat vaatteita ja piiskasivat matka-kapineita.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät