Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Isäni ensimmäinen puoliso oli syntyisin kreivitär Stenbock, mutta minä olen hänen jälkimmäisestä avioliitostaan, vastasi Paul, punehtuen vastoin tahtoaan. Oli olemassa henkilö, joka saattoi hänet unohtamaan markiisitar Egmontinkin, ja se oli hänen äitinsä. Ah, nyt muistan, jatkoi kuningas, joka tunsi kaikki valtakuntansa aatelissuvut, teidän äitinne on omaa sukuaan Falkenberg.
Se kertoi vain puolittain totta, vastasi Falkenberg surullisesti katsahtaen Ebbaan, joka nyt oli toipunut, mutta ei vielä rohjennut katsoa tuota muinoin rakastettua, kauan itkettyä, vihdoin palannutta ja kuitenkin iäksimenetettyä nuoruuden ystävää silmiin... Minä jätin paremman osan elämästäni ja kaiken onneni Pultavaan. Mitä tähteenä on, herra kreivi, ei ole juuri minkään arvoista.
Jos kaadun, sanoi Falkenberg, niin sano minulta sisarellesi terveisiä, että olen kaatunut kuninkaani ja maani edestä, säilyttäen hänen kuvaansa sydämessäni viimeiseen asti. Ja jos minä kaadun, vastasi Bertelsköld, niin tervehdä sisartasi samoilla sanoilla ja sano vielä lisäksi, että voittojen kirja pysyi loppuun asti tahratonna, vaikka useita lehtiä jäikin kirjoittamatta.
Samassa kirjeessä, päivätty Narvassa 7. päivänä joulukuuta 1700, jossa ystäväni kertoo lupauksestaan, minkä hän teki Tukholmasta lähtiessään, luetaan vielä: "Ja tähän vastasi Eeva Falkenberg: en sitä usko; kornetti saa olla iloinen, kun saa karhuja nuijia; johon minä sanoin: mitä neiti lupaa minulle, jos tapahtuu niinkuin olen sanonut?
Tukaatit lastemme säästölaatikoista. Vihkisormuksen äitimme kädestä! Miksi ei toteutettaisi Stjerneldin esitystä, että Breitenfeldin, Lützenin, Varsovan ja Narvan voittomerkit olisi säätyjen suostumuksella huutokaupalla myytävä! huudahti Falkenberg pisteliäästi. Eikö mitään muita keinoja löydy? Asetettakoon vapaajoukkoja. Naiset, lapset ja ukot kyntävät peltoja. Tilat joutuvat autioiksi.
Hyväksytään maksettavaksi: Eeva Rhenfelt, syntyjään Falkenberg. Hyväksytään, vastasi Eeva. Protesteerataan, väitti Bertelsköld. Mitä? huudahti kreivitär. Oletko siis pettänyt? ... olet kenties sortunut taistelussa? En, mutta... Salli minun virkistää muistiasi erään asian suhteen, joka kenties tekee suotavammaksi, että viimeinenkin lehti on täyteen kirjoitettuna. Voici.
Seuran näytelmäosastolle suomensi hän v. 1870 erään ranskalaisen huvinäytelmän, joka jo oli tanskaksi ja ruotsiksi mukailtu nimillä »En Nat i Roeskilde» ja »En natt i Falkenberg», joiden mukaan hän antoi suomennokselleen nimen »Yökausi Lahdella»; samana vuonna Orleansin neitsyen yksinpuhelun Schillerin samannimisen kappaleen neljännestä näytöksestä, jonka käännöksen rouva Raa esitti Seuran näytelmätilaisuuksissa lokakuun 29 ja marraskuun 1 p. 1870.
Kreivitär Eeva Bertelsköld, syntyisin Falkenberg, oli ulkonäöltään ikäänkuin ajan vaikutuksen kovettama; tuo muinoin hoikka, notkea vartalo oli laihtunut ja vähän kangistunut; nuo tulisen ihanat kasvonpiirteet olivat käyneet vähän ankarammiksi; mustaan tukkaan alkoi ilmaantua muutamia hopeanhohtavia hiuksia; ainoastaan mustat, muinoin säihkyvät silmät olivat vielä säilyttäneet hurmaavan loistonsa.
Samassa tempasi nuorukainen päästään leveäreunaisen hattunsa, jota tähän asti oli siinä pitänyt, ja Bertelsköld tunsi heti paikalla Eeva Rhenfeltin, syntyisin Falkenberg, ihanat, uljaat ja päättäväisyyttä osoittavat kasvot. Pitkä musta tukka oli vain poissa ja kaarelle leikattu niskassa, ettei se omistajaansa ilmaisisi.
En anna, vaikka hän murtaisi miekkansa poikki minun jalkaini juuressa ja polvistuisi eteeni ja suutelisi jalkaani! En, vaikka hän tarjoaisi minulle Norjan kruunun ja Englannin valtaistuimen! Medaljonki on hänen ja hän saakoon sen; mutta sormus on minun! Ja kreivi Torsten riensi pois. Silloin katosi se herpaiseva tunne, joka vast'ikään cli vallannut kaikki muut. Falkenberg raivosi. Naiset itkivät.
Päivän Sana
Muut Etsivät