Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Vaanijamiest' oli kaks etähämpänä vartoamassa laumoja lampahien sekä kaarevasarvien härkäin. Nuopa jo ilmaantui, tuli tuomina kaitsijan kahden; vaaraa arvaamatta he asteli huiluja soittain. 526 Kohta kun huomasi nuo, väki väijyvä karkasi kimppuun, laumat kaunoiset, härät, lampaat valkeavillat, valtasi saaliikseen sekä kaitsevat paimenet kaatoi.
Ja Svärdin kumppalit vierimmät, nepä muisti hän parhaiten, mitat heille hän kaatoi täydemmät, ja näin tuli maineesen. Niin kulki hän karskine urhoinens' uljaana ja innoissaan, ja kun pyssyt paukkui ja luodit lens, ei kaukana Lottakaan. Sill' urheus poikien rakkaitten, sepä hälle riemua suo, ja hän arveli kun tuli melskeesen: "Etähämpänä ei ole nuo."
Mitäpä laihan laulannasta, Ja kurjan kukunnastani Suu kuluvi kuppiloille, Kieli mässäksi menevi, Eik' oo kulta kuulemassa, Oma armas oppimassa; Vieras kulta kuuntelevi, Mies outo opitteleksen. Ei ole minulla täällä, Tällä rannalla rakasta, Tällä puolla puolisoa; Minun on kulta tuonnempana, Etähämpänä omani, Tuntemass' on tuulen teitä, Arvoamassa ahavan.
Niinkuin voimaans' uskaltain raju leijona vuorten laitumen karjaan käy sekä lehmän vie parahimman: niskat rouhaisee peto ensin hirvein hampain, sitten saaliistaan veren särpii, syö sydämykset, ruumiin raadellen; ylt'ympäri koirien, miesten luihke ja kiljuna soi etähämpänä, ei pedon kimppuun urkene ainoakaan, ovat lyöminä kalpean kauhun: niin ei karkaamaan päin kuulua Atreun poikaa ollut Troian miestä nyt yhtään rohkearintaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät