United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Luther'in mukaanhan luonnollinen ihminen on orjuutettu eli epävapaa ja synnin orja, josta tilasta vasta Jumalan vapaa armo Kristuksessa uskossa omistettuna vapauttaa ihmisen, niin että vasta tällöin tuo Juteinin esittämä ihmisen täydellistyttäminen saa alkunsa.
Mutta kerran oli hetki tuleva. Kerran hän oli seisova tuon miehen edessä pystypäin. Ja mittelevä miekkojaan hänen kanssaan. Siitä oli tuleva voimankoetus, paljon pahempi kuin Rabbingin äsken esittämä kaksintaistelu. Olihan Johanneksella vielä isänsä kostamatta. Mutta myös itsensä hän tahtoi kostaa, oman karun ja ankaran nuoruutensa.
Käytävän perällä näkyy rivi sotilaita, jotka suurta hirttä mistähän lienevätkin sen käsiinsä saaneet? tahdissa heiluttaen murtavat rautaista porttia, joka sulkee käytävän suun. Hei-juu-ja-jop! huutavat ne mahtavaa asettaan heiluttaen ja minun mielessäni vilahtaa Flaubertin esittämä kuva Karthagon piirityksestä. Ryskyen sortuu jykevä portti ja esteettömästi soljuu vankijoukko eteenpäin.
Viimein palasi järjestys seurakuntaan; lasit täytettiin ja maljojen esittäminen alkoi. Ensimmäinen, jonka laamanni esitti, oli uuden morsiusparin. Toinen: Jacobin kaunopuheliaasti esittämä, oli vanhemmille, «heidän onnelleen ja menestykselleen joiden kautta minä ja niin moni muu on tullut niin onnelliseksi». Kolmas: juotiin uuden papinperheen menestykseksi ja viihtymiseksi. Neljäs: uuden tontin.
Ja siihenhän ei ollut muuta keinoa kuin rouva Rabbingin esittämä. Mitä taas tuli tuohon naiseen, jonka kuva jälleen oli ruvennut Johanneksen mielessä niin vastustamattoman selväpiirteisenä väikkymään, oli se toinen asia. Johannes ei tahtonut siinä suhteessa mikään profeetta olla. Mutta hän ei tahtonut mielellään uskoa, että siitä voisi seurata enää mitään kohtalokasta.
Cajander karttoi ulkonaisia suosionosoituksia, mutta joutui sittenkin toisinaan kansalaistensa kunnioittavan huomion esineeksi; niin esim. silloin, kun kymmenes Suomalaisen teatterin esittämä Shakespearen näytelmä »Antonius ja Kleopatra» maaliskuun 11 p. 1896 annettiin juhlahetki sekä teatterille että näytelmän suomeksi tulkitsijalle , ja silloin, kun runoilija täytti 60 vuotta.
Oliko mahdollista, että tämän miehen kunnian-himo tavoitti itselleen korkeampia etuja, kuin mitä Vendalen esittämä naiminen hänen veljensä tyttären kanssa lupasi hänelle. Vendalen tätä itseltään kysyessä, ilmausi mainittu mies uudestaan hänen viereensä, antamaan vastausta siihen, taikka ei antamaan. Nähtävä muutos oli tapahtunut Obenreizerilla, kun hän jälleen istuutui.