United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja tämä Esan naimisiin meno oli oikea mainetyö kaikkien hänen ystäväinsä silmissä. Sillä se vaimo, joka hänelle annettiin, oli viime vuosisadan ensimäiseltä neljännekseltä, enemmän kuin kolmekymmentä vuotta vanhempi Esaa, vaikka Esakaan ei enää ollut pilan nuori.
Esaa tuodaan ulos kantaen, Hautalan Janne yksin pääpuolesta pitelee, toiset jalkapuolesta. Esa lasketaan jalkeilleen porstuassa. Siellä ainoastaan muutamat kynttilät himmeästi valaisevat. Ihmiset kuhisevat, tungeksivat. Melkeinpä luulisi noiden Hautalaisen silmäin voivan katsoa läpi ikivuoren tuossa, kun hän Esaa silmillään mittelee.
Rupesi itkemään ja kehoitti Esaa menemään Saviojan pöhlön puheille pyytämään lykkäystä ja selittämään, ettei tässä nyt mitään hätää meillä vielä ole, että kyllä hän omansa saa, ettei nyt niin kova olla, ja alkavaa asukasta hätyyttää...
Tunne ikään kuin tarttui häneen ja pani virkahtamaan: »Sepä!» Esa laski puukonterän vasten Kaapon paljasta rintaa. »Esa, älä nyt!» Esaa nauratti pojan pelko. »Mitä sanoisit, jos mä tuosta painaisin?» »Kuuletko sinä, Esa!
"ja koetan toimia sen mukaan mutta vaikea on erota täältä. Eihän minulla ole isääkään enää!" Esa käänsi puolittain pois kasvonsa ja pyyhkäsi kyyneleen silmistään, vaan hänen tunteensa hänet valtasi, hän levitti kätensä ja sanoi: "Jos minua vastakin tahdot isäksi nimittää, niin on se suloisin sana, minkä keltään ihmiseltä kuulla voin!" Valpuri läheni Esaa ja vaipui hänen rintaansa vasten.
Lopun siitä, mitä hän aikoi sanoa, voi kyllä arvata jokainen, ken vähänkin ennestään tunsi Karhun Esaa. Nimismies käveli kärsimättömän näköisenä edestakaisin lattialla. »Hyvästi», sanoi Esa ja lähti. Eikä häntä enää estetty. Tultua ulos välkkyi miehen silmissä jonkinlainen uhkamielisyyden tuli.