United States or Cambodia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Välskäri, sairassotilaat juoksivat metsiköstä esiin paareineen, minä olin pystyssä ennen, kuin he ehtivät luo, mutta kultaraudikko näytti kaviotonta, veristä jalan tynkää. Sen silmät, sen silmät, niitä minä en koskaan unhota. Samassa kumartuu eläinlääkäri alas ja silmänräpäyksessä näkee hän, että kultaraudikosta ei enää tule kalua.
KALLE SAVOLAINEN. Kyllähän mie kyllä, mutta ettäkös työ sitte anna siihen minkäänlaista risähtiä? Ahteekista pitäis soaaha jonkinlaista sekotusta, neät. HOFFMANN. En minä ole eläinlääkäri. KALLE SAVOLAINEN. Mutta se on kilipa-ajo hevonen ja sillä on otettu monta palakintoo, jotta rohtoloitaj sille HOFFMANN. Minä jo sanoin ett'en ole eläinlääkäri. Marssi matkaas täältä!
Ja jos hän muuttaisi täältä pois, niin hänen setänsä, joka on eläinlääkäri Luscombessa, ottaisi hänet apulaisekseen, sillä hänellä ei itsellä ole yhtään poikaa ja hän tietää kuinka taitava Tom on; ei kukaan niin hyvin hevosia tunne, eikä lehmiäkään." "Ja koska Luscombe on suuri kylä, niin on tietysti ammatti siellä edullisempi, kuin se täällä voi olla, vaikka Tom saisikin täällä työtä."
Ei auttanut siinä Anna-Maijan selitykset, vaan hänen täytyi lähteä keittiöön ja kauppaneuvoksetar jäi kahden kesken Pollyn kanssa. Polly vikisi surkeasti jonkun aikaa, tyyntyi sitte vähitellen ja oli lopuksi aivan hiljaa. Kauppaneuvoksetarkin alkoi tyyntyä, mutta kun eläinlääkäri tuli ja ilmoitti Pollyn jo kuolleen, alkoi hän katkerasti itkeä.
Hän oli eläinlääkäri ja ihmistohtori. Hän paranteli punatauteja, poltteli kasvaimia pois, kiskoi hampaita ja asetti jäseniä sijoilleen. Kaikissa kokeissaan onnistui hän niin hyvin, että häntä alettiin luulla loitsijaksi. Hän ei sitä kärsinyt, ja kerran päätti hän poistaa sen luulon yleisöstään.
Eläinlääkäri itse oli sivistynyt mies ja oli nähtävästi saanut huolellisemman kasvatuksen, kuin hänen vertaisensa tavallisesti saavat; hän oli leskimies ja lapseton ja ijältänsä kuuden- tai seitsemänkymmenen paikkeilla; hän asui yhdessä sisarensa kanssa, joka oli naimaton vanha neiti. He rakastivat nähtävästi Tomia ja iloitsivat siitä, että hän jäisi heillä asumaan.
"Poika, mitä sinä täällä teet, vaikka äitisi on kuoleman kielissä?" tiuskasi Anna-Maija sisarensa pojalle. "Antakaa hänen olla", käski kauppaneuvoksetar ja kääntyen poikaan sanoi hän: "eläinlääkäri asuu Puttoliinin talossa, ensimmäiset portaat portista." "Kyllä minä tiedän", sanoi poika, "siinähän se asuu konitohtorikin." Poika lähti, ja vanhukset jäivät kahden kesken.
Puhui vain isälleen, että kutsuttaisiin eläinlääkäri kuohitsemaan, jotta Pilkka ei tulisi liikoja kärsimään ja olisi samalla varmuus onnistumisesta. Siihen tuumaan Mooseksen isä taipuikin ja niinpä eräänä huhtikuun kauniina päivänä, kun auringon paisteessa lumi kahisten suli ja purot kohisivat vaarojen notkoissa, eläinlääkäri ilmestyi Honkaniemen kievariin.
Vai kuollut, sanoi eläinlääkäri ja nousi istualtaan kävelemään. Miettiväisen näköisenä hän sitten sikariaan poltellen pitkillä jaloillaan astua roikkaili, mutta hetken perästä virkkoi: »Vai kuoli. Kylläpä kuoli siinä liiaksi hyvä hevonen. Herrat saavat sen maksaa. Meidän on käytävä tarkastamassa, mihin tautiin se oikeastaan on kuollut.