United States or Guadeloupe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siinä oli sellainen hellä, lämmin tunne joka rivillä, jota ei ollut hänen kirjeessään. Ja vaikkei hän sitä sanoin ollut siinä ilmoittanut, niin ymmärsi Aini sen selvästi, Arvi rakasti Elsaa. Ymmärsikö Elsa sen itse? Hän oli vielä niin lapsellinen, oli niin tottunut siihen, että kaikki hänestä pitivät, ettei tämä ollut hänelle mitään niin erinomaista.
Ette ole ennen sellaista aavistanut. Parempi olisi ollut, että olisitte nämä synkät asiat tietää saanut aapiskirjasta kuin nyt näin myöhään ja tällä tavoin. Katsoo tutkivasti, mutta lempeästi Elsaa. Saisinko kysyä teiltä jotakin? Hyvin kernaasti. Mutta pian. Hän palaa kohta. Kuinka olette te tuollaiseksi naiseksi joutunut? Hymyilee katkerasti. Niinkuin useimmat muutkin.
Ajottain toiset kiusaukset kohtaavat minua. "Jos olisit tietänyt tämän ennen", kuuluu ääni syvältä sydämestäni, "olisi sinun sopinut palvella Jumalaa iloisesti kodissasi eikä tuskalloisesti luostarissa; sinun olisi sopinut auttaa vanhempia ja Elsaa ja puhua Evan kanssa näistä asioista, joita hänen harras ja yksinkertainen sydämensä on epäilemättä jo käsittänyt."
Pieni Yrjö heräsi myöskin ja katseli sisarensa kanssa suurilla silmillään äitiänsä ja Elsaa. "Täältä mamma tuopi Annille ja Yrjölle Elsan", sanoi rouva leperrellen lapsilleen. "Elsan", sanoi Yrjö. "Eltan", soperti Anni. "Niin, Elsa tulee teitä hoitamaan." "Ne taitavat vierastaa minua", tuumi Elsa ja poistui samalla etemmäksi.
Ei naimisiin joutuminen itsessään mitään onnea ollut, ei ensinkään, vaikka moni lapsellisuudessaan niin luuli. Ainoastaan korkein määrä rakkautta saattoi sen onneksi muuttaa. Jos rakkauden suhteen vähänkin tingittiin, oli se naiselle ainakin ei ainoastaan kauhea, mutta kauhein kahle. Eevi joutui tästä aivan ymmälle. Voi sitä Elsaa, minkälainen oli!
Munkkiniemen rouva oli istunut keinutuoliin, jossa hän hiljalleen itseänsä keinutteli. Mamseli katseli Elsaa kauttaaltansa päästä jalkoihin. "Kyllä sinä näytät väyreeltä tytöltä; pelkään vaan että olet liian nuori", tuumi mamseli. "Minkä vuoksi luulet liian nuoreksi?" kysyi rouva. "Jos jotain tarvitsis joskus nostaa, mitä lapsesta on."
Hyyryrahan kun maksoi näistä, niin ei paljon jäänyt jäljelle. Mutta tulipa hyyry jo etukäteen maksetuksi, ja Jäntin emäntä lupasi hyvän kutomapalkan. Hän koputti Elsaa ikkunaan ja kutsui takaisin, antoi kymmenpennisen ja sanoi: »No, ota tuon edestä soikeita korppuja.
Elsaa ei haluttanut enää käydäkään Vimparilla. Siellä oli niin likaista ja ahdasta, Vimpari on niin ruma ja vaimolla on likaiset ja resuiset vaatteet ja lätistyneet pieksunruojuset nilkkasiltaan jaloissa... Ikävälle ja pahalle tuntui Elsasta olonsa. Hän oli kuin pahalla tuulella jostakin. Kiiruhti maata ruvetakseen ajattelemaan hauskaa.
Sitten paiskasi hän ystävällisesti kättä Elsan ja Kallen kanssa. Josko Olle oli vielä ylpeä, sitä ei kuitenkaan huomattu nyt hänen käytöksestään. Ensi pyhänä oli hän kanssa tanssissa ja pyöritti kovin tyttöjä, kumminkin enimmän Elsaa, joka oli kauniimpi ja iloisempi kun ennen. Kalle raukka näytti surulliselta, mutta oli vaiti. Ei hän tahtonut häiritä Elsan iloa.
Elsa hymyili ja Mari tarttui Liisaa käsipuolesta, katseli vuoroon Elsaa ja vuoroon Liisaa, aivan kuin olisi tälle tarkoittanut, että etkö sinä näe! »Oletteko katsoneet poikaa, että eihän sillä ole mitenkään paha?» kysyi Elsa. »Voi Elsa!» ihmetteli Mari lasta katsoessaan. »Aivan kuin...» ja lopun selitti Mari pään nyökkäyksellä Elsalle. Elsa hymähti ja Mari huomasi, että hän ymmärsi.