Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Viimeisten kantapäät vain vilahtelivat tienkäänteessä ja kaikki oli mennyt ohi, kuten raju sadekuuro. Hämillään siinä istui niin vaimo kuin mieskin. Ainoana muistona oli vain nämä neljäkymmentäneljä iloista porsasta, jotka täyttivät Punnitun äsken niin kovin elottoman, ilottoman mökin elolla ja ilolla.
Hän tahtoo päinvastoin sitä kirkastaa ja valaista taivaallisella valolla, hän tahtoo sitä elähyttää taivaallisella elolla ja voimalla. Jumalan tiet eivät tarkoita yksitoikkoisen yhdenmuotoisuuden aikaan saamista, vaan luonnollisen omituisuuden selventämistä.
Koko olentoni syvimmällä, pyhimmällä elolla olen sinua lempinyt; syvä kuin meri, mutta puhdas kuin taivas, oli tämä minun tunteeni. Sinä et ole sitä ymmärtänyt ... eikä kukaan maailmassa ole sitä ymmärtävä ... äitini sen tietää ... ja Hän, joka on kaikkia korkeampi.
Koko hänen muotonsa osoittaa, että hän pitää huolta ulkomuodostaan. Hän on vielä nuori; mutta hän on elänyt kaiken aikansa, pienuudestansa saakka; hän on elänyt, jos elolla ymmärretään sitä, että ihmisen tulee itsestään huolta pitää. Hän ei kiitä vanhempia, eikä ketään toista kuin omaa itseänsä siitä, mitä hän nyt on. Ja ettei hän ajattelematta ole elänyt, sen me jo olemme nähneet.
Nyt nykyaikana on mennyt tuo maanviljelys aivan tuottamattomaksi. Ennen sai elolla teetetyksi kaikki työnsä eikä niistä rahapalkoista ollut puhettakaan, niin kuin nyt pitää olla. Semmoista se on nyt, vahvisti Malinen. Niin, se ensinnä, jatkoi Keränen. Ja siihen aikaan maistettiin kotona keitettyä viinaa, eikä juotuna näin paljon kahvia. Niin oli. No, katsopas sitä etua.
Ruusu miss' kukkii täss', miss' köynnös laakerii kiertää, Kyyhkynen kyhertää miss', sirkkanen miss' iloitsee, Mikä hauta on tää, jota elolla jumalat kaikki Kauniisti koristi? Sep' lepo Anaakreonin. Kevähät, kesät ja syyt sai nauttia runoilja armas; Talvelta vihdoin hänt' suojeli kukkula tää. Veljekset.
Mut vielä on elolla entinen leima: käy toisaalla leikki ja karkelon keima ja toisaalla veljet sorretut huokaa vapautta vaatien, kerjäten ruokaa.... Ja missään ei tyyssijaa lie tasapainon, on aika ahdingon, syyttömän vainon; ei kenkään toistansa ymmärrä, kuule, ei tuomion päivää tulevan luule....
Päivän Sana
Muut Etsivät