Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Olen osottava, kuinka herra Bellamyn kauniin kertomuksen täytyy loppua, jos sitä jatketaan. Aikomukseni on osottaa, että herra Bellamy yrittää saada aikaan ehdottoman yhdenvertaisuuden tilan, mutta sitte, epäillen sen mahdollisuutta, puoltaa eriarvoisuutta, joka monessa suhteessa tulisi rasittavammaksi kuin nykyiset olot.
"Tästäpä syystä en enää", sanoi Sokrates, "ymmärrä enkä liioin enää voi tunnustaa noita muita, rikkiviisaita syitä; vaan jos joku minulle sanoisi, mistä syystä jokin on kaunis, joko siitä syystä että sillä on kukoistavainen väri tahi muoto, taikka mistä senkaltaisesta syystä tahansa, niin jätän kaikki muut syyt siksensä, sillä hämmennyksiin minä niistä kaikista vaan joudun, ja pidän suorasti ja ilman muutta jopa ehkä yksinkertaisestikin sitä ajatusta totena, ett'ei mikään muu sitä kauniiksi tee, kuin juuri tuon ehdottoman kauneuden läsnä-olo taikka osallisuus, olkoon tämä osallisuus sitten syntynyt millä tavalla ja miten hyvänsä: sillä tästä en nyt huoli väittää, ainoastaan siinä pysyn, että itse kauneuden kautta kaikki kauniit esineet joutuvat kauniiksi.
Ne käsittivät, että oli aivan suotta ruveta hänen kanssaan piilosille. Vaikka ne olisivat olleet kuinka ehdottoman hiljaa ja vaikka ne olisivat kuinka täydelleen ympäristöönsä sulautuneet, niin tiesivät ne hänen kirkkaitten, vakaitten, ystävällisten silmäinsä oivaltavan kaikki heidän hommansa kauttaaltaan. Tämä oli niille alussa huolestuttava salaisuus.
Vasilia oli vastustamattomasti vetänyt puoleensa ensiksi vaan Hanneksen harvasanainen, mörähtelevä miehekkyys, sitten hänen ehdottoman luja toveri-uskollisuutensa, ja vihdoin tuo ihmeteltävä sekotus hämmästyttävästä voimasta ja samalla lämpimästä sydämmestä. »Kuule, et suinkaan sinä vaan suuttunut» ne sanat vetivät Vasilin itsensähalveksimisesta takasin ihmisten ilmoille kuin väkevä käsi vetää hukkuvan suosta.
Hän juoksi yhä hurjemmin edestakaisin, viuhtoen käsiään ja puhutellen jotakuta näkymätöntä olentoa... Silloin yht'äkkiä ikäänkuin värähtivät kaikki hänen jäsenensä; hän tuli juuri ruokapöydän luokse ja jäi milt'ei jähmettyneenä katsoa tuijottamaan pöydän kulmaa... Siinä oli turmion tuottama kirje, joka isäni ehdottoman käskyn mukaan, ei milloinkaan saisi tulla mummoni käsiin.
Muun muassa minä silloin päiväkirja-kirjoituksen tavoin kirjoitin pienelle paperiarkille muistiin muutamia ajatuksia omasta itsestäni ja elämästäni. Jos paperi olisi tallella, jäljentäisin sen tähän semmoisenaan; mutta se on hukkaantunut tai lienenkö sen hävittänyt. Koetin siinä olla ehdottoman rehellinen itseäni kohtaan. Koetin kaikin voimin kiinnittyä vaan totuuteen.
Oli ehdottoman tärkeätä uskoa ei vain, että raamattu oli ainoa oikea uskonlähde, vaan että se myöskin sisälsi ainoan autuuttavan uskon, jotta kääntyneet siten vahvistuisivat kestämään uuden opin ankarat vaatimukset, jotta he uskaltaisivat ryhtyä pyhään ja vaaralliseen yritykseen kääntää polyteistejä ja pakanoita.
Erotettiin jotakin mustaa, nelisnurkkaista, joka heilui ilmassa liekkiseppeleen ympäröimänä. »Ruumiskirstu ruumiskirstu!» murisi joukko ehdottoman väristyksen valtaamana.
Päivän Sana
Muut Etsivät