Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. marraskuuta 2025
»Herra Eerikin», vastasin minä, tarkoittaen sillä Kemiön pappia. »Kuka sinut on lähettänyt?» »Sama herra Eerikki.» »Tiedätkö sinä, kuka kirjeen on kirjoittanut?» »Kyllä minä kuulin nimismiehen ja lukkarin juttelevan, että se on Raappenson, se, joka on oleksinut siellä herra Eerikin luona.» »Mistä hän on sinne Kemiöön tullut?» »Tukholmasta sen sanotaan tulleen.»
Tyhmiä juttuja, virkkoi kuningas, puoleksi nauraen, puoleksi harmissaan. Eerikki ymmärsi, että kuningas oli saanut kuulla kreivin kummallisesta rakkaudesta. Hänen sydämensä säpsähti, sillä hän odotti uusia kysymyksiä samaan suuntaan. Mutta kun hänen majesteettinsa ei jatkanut, pisti Eerikin päähän kovin rohkea tuuma. Nyt tai ei koskaan, ajatteli hän.
EERIKKI.
Vaskipalanen taskussaan meni Eerikki Ljung isoille portaille hänen majesteettinsa käskyä odottamaan. Siellä seisoi hänen enonsa Penna, synkkänä kuin syksyinen yö.
Silloin, jatkoi jesuiitta järkähtämättömällä rohkeudella, silloin ei ole Vaasan suvusta jäljellä muita kuin tuo houkko Eerikki XIV, puoleksi paavillinen Juhana III ja kokonaan katolinen Sigismund, joiden vuoksi emme huoli vaivata itseämme.
Miehensä kuoltua rupesi Birgitta viettämään vieläkin ankarampaa elämää kuin ennen. Hän piti samoin kuin Pyhä Eerikki jouhiröijyn ihopaitanansa, makasi yönsä paljailla laudoilla, ainoastaan täkki alaisimena toinen peitteenä, paastosi ja antoi joka perjantai tiputtaa sulattua vaksia paljastetuille käsivarsillensa, siten muistuttaakseen itselleen Jesuksen tuskia.
Olkoon tai älköön vastasi Eerikki vihoissaan, mutta ethän tahtone, että päästän sen irti täällä puutarhassa, että se kenties vielä kerran pääsee käymään kimppuusi!
Laiva liukui kauniisti ja ystävällisesti pelkän ison prammipurjeen avulla suoraa suuntaansa satamaan, jonka rannat olivat täynnä uteliaita katselijoita, sillä eihän Vaasassa tapahtunut joka päivä, että näin iso laiva, joka lisäksi vielä oli niin siisti ja pulska kuin Toivo, tanssi kuin nukke satamaan. Myyrä, myyrä! huusi Eerikki uudelleen.
Sillä välin tuli heidän taloonsa ruma Eerikki ritari ja kosi Inkeriä; mutta kun ei häntä saanut, niin kirjoitti hän valheellisen kirjeen semmoisen, jossa sanottiin, että Lalmanti muka oli kaatunut sodassa. Kun nyt ensimmäinen sulhanen oli kuollut, niin pakoitettiin Inkeri menemään Eerikki ritarille.
He tiesit, kuinka toimitit. NIKO. Sen tiesit; mutta kulta on multa. Sinä Kristos saat; naittajas on tässä. Sua himoon nähdä, Jaana-kynäsein. EERIKKI. Seuraa minua, niin pääset kyydillä, mutta tiellä viivymme toki kaksi tahi kolme päivää. Asiaini tähden täytyy mun koukku tehdä! NIKO. Suoraan kotokylää kohden koukkuja tekemättä! Nyt, toverini, hyvästi!
Päivän Sana
Muut Etsivät