Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
En kellekkään luovu oikeudestani. Mitä myymiseen taas tulee, se on aivan toinen asia." "Sama se!" Kilian vastasi, "kuinka paljon?" "Tuhannen florinia." "Suostutaan. Uskotko sanaani vastaan velaksi?" "Sinäkö sitä kysyt, Diesbach! Vaan tiedä toki, ett'en minä ele vähemmin jalomielinen, kuin sinäkään. Nuo lunnaat eivät jää minun käsiini.
Se oli omituinen, melkein vihainen ääni, jolla hän oli lausunut Magdalenan nimen. Sitten hän äkkiä oli vaiennut, niin että näytti siltä kuin olisi tahtonut karttaa pitempiä selityksiä tässä asiassa, saadakseen säilyttää sen omana salaisuutenansa. Tuo salaisuus, mikä se mahtoi olla? Tämän kysymyksen Diesbach oli oitis itselleen tehnyt.
Edellinen, seisoalla ja käsi ojennettuna kansaa kohti, huusi kuuluvalla äänellä: "Hiljaa! Diesbach puhuu, kuulkaa häntä!" Jälkimäinen, polvillaan, rukoilevana, paljasti ihanat kyyneleiset kasvonsa.
Esimies Scharnachthal, kun ei muuten voinut estää sisällistä sotaa, joka oli syttymäisillään samaan aikaan kuin ulkonainen sota uhkasi, esimies Scharnachthal oli turvautunut Diesbach'iin, pyytäen häneltä kovinta ponnistusta, viimeistä palvelusta isänmaalle. Diesbach oli kohta ymmärtänyt.
Kaikilla meillä on sormessamme liljalla koristettu rautasormus; sillä, minä tiedän, Kilian von Diesbach, että sinun arvoisa isäsi jätti sinulle omansa. Hänen jalo sydämmensä elää sinussa; poikansa hahmossa hän keskusteluamme johtaa." "Se on kunnia", Kilian vastasi, "joka tulee iälle ja viisaudelle. Minä olen nuorin; ei. Teille pikemmin, veli Starck."
Päivän Sana
Muut Etsivät