Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
Kauhistus kuvautui elävästi hänen kasvoillensa, joita kylmä tuskanhiki peitti; d'Artagnan'ia rupesi säälittämään ja hän, ylenkatseellisesti silmäten häntä, lausui: No niin, minä näytän sinulle, mikä ero on kunnon miehen ja sinun laisesi pelkurin raukan välillä. Jää tähän, niin minä menen itse.
Ja niinpä d'Artagnan'ia palveltiinkin ihmeteltävällä nopeudella. Henkivartijarykmenttiin palkattiin kuningaskunnan ensimäisiä aatelismiehiä ja d'Artagnan, lakeijan seuraamana ja matkustaen neljällä pulskalla hevosella, ei yksinkertaisessa univormussakaan voinut olla herättämättä huomiota.
Ensimäinen ajatus, joka mylady'n päähän pisti, oli että Ketty oli kielitellyt paroonille tuosta saaliinhimon herättämästä vastenmielisyydestä, jota hän tunsi lankoansa kohtaan, ja jota hän, varomattomasti kyllä, oli jolloin kulloin Ketty'n nähden osoittanut; hän muisti myöskin ne raivoisat mielenpurkaukset d'Artagnan'ia kohtaan sen johdosta että d'Artagnan oli säästänyt hänen lankonsa henkeä.
Vartia palasi ja viittasi d'Artagnan'ia seuraamaan, häntä. Nuori mies luuli havainneensa että henkivartijat kuiskuttelivat keskenänsä nähdessään hänen poistuvan. Hän kulki pitkin erästä käytävää, sitten muutaman suuren salin halki, ja tuli erääsen kirjastoon; silloin havaitsi hän olevansa erään miehen edessä, joka istui pöydän ääressä ja kirjoitti.
Ja niiden salamoiden loisteessa, joita tuo riehuva viha sytyttää hänen sielussaan, mitä oivallisia, kaukaisuuteen katoavia kostontuumia sepitteleekään hän rouva Bonacieux'iä, Buckingham'ia ja erittäinkin d'Artagnan'ia vastaan!
D'Artagnan punastui mielihyvästä ja kumarsi suostumuksen merkiksi. Sillä välin oli Athos lähestynyt d'Artagnan'ia. Mitä arvelet tehdä tuolla kukkarolla? kuiskasi hän hänelle korvaan. Minä aion antaa sen sinulle, Athos veikkoseni. Minulle? miksikä niin? Hiisi, sinähän hänet tapoit; sotasaalis on sinun. Minäkö vihollisen perilliseksi! sanoi Athos, keneksi sinä minua luulet?
Athos neuvoi silloin d'Artagnan'ia eroittamaan lurjuksen, Porthos tahtoi, että häntä ensin löylytettäisiin ja Aramis väitti, ettei isännän tarvitse kuunnella muuta kuin niitä ylistyksiä, mitä hänelle lausuttiin.
Ehdotus oli tehty ja hyväksytty innolla, kun onneksi kello löi yksitoista, muistuttaen d'Artagnan'ia ja hänen tovereitansa kuninkaan puheille menosta, ja kun heistä olisi ollut ikävää, jos tuo kaunis urostyö olisi toimitettu ilman heitä, onnistui heidän tyynnyttää mielet.
Oh, en koskaan, sanoi Planchet, en koskaan jätä herra d'Artagnan'ia. Samalla kertaa tunsi d'Artagnan Planchet'in pistävän hänen kouraansa kirjelipun.
Onko isäntäsi kotona? Grimaud, sanoi Athos, joka yöviitassa tuli huoneestansa, luulenpa että sinä uskallat ruveta puhumaan. Ah, herra, minä kun luulin... Vaiti! Grimaud osoitti d'Artagnan'ia. Athos tunsi hänet kohta, näki hänen hätäytyneen muotonsa ja virkkoi: Oletko haavoitettu? Sinä olet vallan kalpea. En, mutta minulle on tapahtunut hirveätä. Oletko yksin?
Päivän Sana
Muut Etsivät