Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Muutamat augustianit kääntyivät nyt Chilonin puoleen: "Vanhus hoi! sinä tiedät asian, sano meille: mitä he näkevät?" Kreikkalainen läikäytti viiniä tunicalleen ja vastasi: "Kuolleistanousemuksen!..." Hän vapisi niin, että lähimpänä istuvat vieraat purskahtivat äänekkääseen nauruun. Vinitius ei muutamaan vuorokauteen ollut viettänyt yötään kotona.
"Mitä nyt teemme, herra?" kysyi Croton ja seisahtui. "Odotamme tässä; ehkä joku sentään tulee," vastasi Vinitius. "On parasta ettei kukaan saa nähdä meitä pihamaalla." Samassa hänen mieleensä muistui, että Chilonin neuvo ehkä voisi olla käytännöllinen.
"Jolleivät he löydä hänen asuntoaan, vaan nostavat melun, niin he pelästyttävät hänet." Se ei Chilonin mielestä olisi ollut ensinkään paha, sillä hän tiesi, että Vinitius siinä tapauksessa taasen joutuisi hänen apunsa tarpeeseen ja tulisi luovuttaneeksi hänelle joukottain sestertsejä.
Sporuksen pyöreät silmät kävivät rahan nähdessään vieläkin pyöreämmiksi, ja pian oli tilattu viini Chilonin edessä. Chilon kastoi sormensa viiniin, piirsi pöydälle kalan kuvan ja virkkoi: "Tiedätkö mitä tämä merkitsee?" "Eikö se ole kala? Kala merkitsee tietysti kalaa!" "Olet tyhmä, vaikka sekoitatkin viiniisi niin paljon vettä, että sieltä voisi löytää kaloja.
"Sinä tahdot päästä seuraavista kilpaleikeistä. Siitä ei tule mitään!" "Vannon sinulle, herra, että kirjoitan hymniä." "Saat kirjoittaa öisin. Rukoile innostusta Dianalta. Onhan hän Apollon sisar." Chilonin pää painui alas ja hän loi ilkeän katseen läsnäoleviin, jotka taasen purskahtivat nauruun.
Taikauskoinen Vestinus, joka ääneti oli kuunnellut Neron ja Chilonin keskustelua, katsahti varovasti ympärilleen ja virkkoi salaperäisellä äänellä: "Kuulitko, herra, mitä tuo vanhus sanoi. Kristityt ovat kummallista väkeä... Heidän jumalansa tekee heidän kuolemansa helpoksi, mutta taitaa olla kostonhimoinen." Nero vastasi hätäisesti: "Minä en ole pannut toimeen kilpaleikkejä.
Olihan hän Pietarilta ja Paavalilta kuullut, että heidänkin täytyisi kärsiä marttyyrikuolema. Nähtyään Chilonin ristinpuulla oli hän sitäpaitsi käsittänyt, että kuolema, yksin marttyyrikuolemakin, saattoi olla suloinen. Sentähden hän vain toivoi, että kuolema pian tulisi heille molemmille ja muuttaisi heidän huonon, surullisen ja raskaan kohtalonsa paremmaksi.
Chilonin neuvo oli paikallaan, sillä portilta saattoivat he erinomaisen hyvin seurata kaikkia läsnäolijoita, varsinkin koska Ursuksen muoto ja vartalo helposti oli erotettavissa. "Seuratkaamme heitä," virkkoi Chilon, "niin saamme nähdä, mihin taloon he menevät. Huomenna, tai oikeammin sanoen jo tänään, asetat kaikille oville orjia ja otat hänet haltuusi." "En!" huusi Vinitius.
Mutta Caesar hymyili hirveää hymyä ja vastasi: "Yö on oleva valoisa kuin päivä." Sitten hän kääntyi toisten augustianien puoleen ja rupesi puhumaan kilpa-ajoista, jotka hän aikoi panna toimeen kilpaleikkien päätyttyä. Petronius tuli Chilonin luo, kosketti hänen olkapäätään ja virkkoi: "Enkö sanonut sinulle, ettet sinä kestäisi näytelmää?" Chlion vastasi: "Minua janottaa..."
He näyttivät hänen mielestään olevan ikäänkuin mitäkin lampaita, joiden ennemmin tai myöhemmin täytyy joutua suden saaliiksi, eikä hänen roomalainen luontonsa saattanut alistua kunnioittamaan olentoja, jotka ilman muuta tyytyivät rupeamaan suden ruuaksi. Erittäin kummastutti Vinitiusta se seikka, että kaikkien näiden kristittyjen kasvot Chilonin mentyä loistivat ikäänkuin suuresta ilosta.
Päivän Sana
Muut Etsivät