Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Sen puolustajina olivat vain kaupungin porvarit. Nuo voimat olivat heikot, vaikkakin prefektin muurit olivat vahvat. Viikkoja, jopa kuukausiakin piti Cetheguksen rautainen pakko niskoittelevia roomalaisia vastoin heidän tahtoaan valleilla. Odotettiin, että nälkä ennemmin kuin rynnäköt lopettaisi piirityksen.
Hän huomautti siitä Cetheguksen täyttäessä taas hopeaista pikariaan. "Harjoitus, ystäväni, vahvat hermot ja", lisäsi hän nauraen, "hyvä omatunto, siinä koko arvoitus." "On siinä muutakin, Cethegus, totta puhuen. Sinä olet muuten koko mies minusta arvoitus." "Sitä toivonkin." "Pidätkö sitten itseäsi niin voittamattomasti ylempänä olentona?" "En ollenkaan.
Silloin kohotettiin tuhat-ääninen riemuhuuto kuningattaren ja hänen poikansa kunniaksi, mutta vielä äänekkäämpi Cetheguksen kunniaksi. Kansa hajautui iloisena, senaattorit päästettiin vapaiksi ja ikuinen kaupunki oli pelastettu gooteille. Prefekti kiirehti kotiinsa Kapitoliumin juurelle, sulkeutui huoneisiinsa ja alkoi innokkaasti kirjoittaa kertomustaan hallitsijattarelle.
Levollisesti Cethegus käveli edestakaisin yksinäisessä käytävässä odotellen häntä. Vihdoin tuli murtunut nainen portaita ylös. Hän hoiperteli ja oli kaatua. Cethegus tarttui nopeasti hänen käsivarteensa. "Rusticiana! Toinnuhan toki!" "Sinäkö täällä? Hyvä Jumala! Rakastithan sinäkin häntä? Ja me, molemmat olemme hänet murhanneet." Hän nojasi päänsä Cetheguksen olkapäähän.
Silloin riensi sisään nuori mies, yllään goottisoturin ruskea vaippa, päässä goottilainen kypärä ja heittäytyi Cetheguksen syliin. "Julius", sanoi tämä vetäytyen kylmästi taaksepäin. "Mikä sinut on tänne tuonut? "Oletko muuttunut kokonaan barbaariksi? Miksi tulit Roomaan?" "Isäni! Saatoin Valerian tänne goottilaisen suojelusjoukon turvissa. Tulen palavasta Napolista." "Vai niin", sanoi Cethegus.
Rusticiana aikoi mennä mukana Camillan luo, mutta Cethegus esti sen. "Tahdon puhua yksin hänen kanssaan", sanoi hän, siirsi esiripun syrjään ja meni sisään. Nähdessään Cetheguksen tulevan nousi neitonen vuoteelta, jossa hän oli neuvottomana levännyt.
"Tuon oikeudenmukaisen Jumalan käteen jätän kansani ja oman asiani. "Tähän luottaen odotan huomenna voittoa. "Oikeus on puolellani oikeus ei voi sortua." "Oikeus sortuu usein vääryyden edessä: Vitiges Cetheguksen edessä." "Niin, maan päällä", virkkoi Julius, "sillä tämä ei ole meidän oikea kotimme. Se on haudan tuolla puolen. Siellä kaikki tuomitaan oikeudenmukaisesti."
Mutta", hän jatkoi Cethegusta tutkivasti katsellen, "pikku kreikkalaisille ei tämä ylpeä pää tämä Caesarin pää petä Italiaa." Cetheguksen täytyi kestää vielä kerran tutkivan kotkansilmän terävä katse ja hän saattoi vain vaivoin säilyttää mielenmalttinsa. Sitten kuningas tarttui Cethegusta käsivarteen ja kuiskasi hänelle: "Kuule, mitä sinulle varoittaen ennustan.
Cetheguksen ratkaistavaksi jäi melkein mahdoton tehtävä, tarpeellisten miesten hankkiminen suurenmoisiin varustuksiin. Häneltä puuttui koko Belisariuksen sotajoukko sekä suuri osa palkkasotureitaankin, jotka vasta vähitellen saapuivat meritse Ravennasta Portukseen.
Pitäisikö minun istua Cetheguksen vieressä, joka on riistänyt kunniani, ja Teodahadin vieressä, joka on riistänyt isänperintöni." "Riistänyt isänperintösi?" "Ainakin se on hänen hallussaan. Sillä paikalla, jossa kätkyeni seisoi, piirtävät nyt hänen auransa vakoja."
Päivän Sana
Muut Etsivät