Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. lokakuuta 2025
"Niin, te, herra Vigert ette varmaankaan ole rakkauteen taipuvainen?" vastasi Cecilia, kohottaen hiukan kulmiansa ja puolittain keikailevasti, puolittain veitikkamaisesti katsoa pilkistäen silmillänsä. "Minäkö?" huudahti herra Vigert, hypähtäen hiukan penkillänsä ja hänen mustanruskeista silmistänsä leimahti koko joukko säkeniä.
Kun Cecilia eräänä aamuna oli matkalla posliinikammariin, näki hän Kenelmin tarkasti katselevan naisenkuvaa, joka oli pantu tällaiseen pimeään soppeen, josta hän takaportaita myöten porstuasta pääsi omaan huoneesensa.
Cecilia huudahti hämmästyksestä ja löi kätensä yhteen, vaikka olikin keskellä vilkkainta pääkatua. "Mitä sanotte? Sitäpä en olisi uskonut; se oli todellakin odottamatonta ja hauskaa kuulla. Niin, näettekös, herra Vigert, ei pidä liian nopeasti tuomita ihmisiä..." "Ei, neiti, ei liian nopeasti, siinä olette oikeassa.
"Aha, todellako; te olitte siis se nuori lady, joka " Tässä hän keskeytti itsensä, ja hänen kasvonsa näyttivät lempeämmiltä ja totisemmilta. "Se nuori lady, joka mitä?" kysyi Cecilia hymyillen. "Joka on asunut Lady Glenalvon'in tykönä." "Niin, onko hän kertonut sen teille?" "Hän ei teidän nimeänne maininnut, mutta kiitti niin oikein tätä nuorta ladya, että minun olisi pitänyt sitä arvata."
Hänen kasvonsa miellyttivät tyttöä. Cecilia luuli keksineensä salaisen hyvyyden noissa kylmissä ja suruisen näköisissä totisissa kasvoissa; ja kun hän luuli nuorukaisen olevan hämmästyksissänsä siitä, että hänen tuntemattomuutensa näin tuli ilmi, ja että hän sentähden oli vallan ääneti, koetti hän naisen hienotunteisuudella poistaa hänen luultua hämmästystään.
Gordon'in edistyminen parlamentissa, Gordon'in kosiminen, jota, sen mukaan kuin Sir Peter oli kuullut, Cecilia Travers'in isä hyväksyi, vaikka tyttö itse vielä pani vastaan, nämä hämmentyivät kummallisella tavalla Sir Peter'in ajatuksiin ja sanoihin, kun hän koetti kiihoittaa poikansa kilpailuhalua.
Jo se kunnioitus, jota lapsen tulee isäänsä kohtaan osoittaa, tekee rajattoman luottamuksen mahdottomaksi; ja isä ei voi asettua kumppanuuden kannalle tyttären kanssa, niinkuin hän vaimonsa kanssa voi muukalainen voi minä päivänä tahansa tulla ja viedä hänen pois. Leopold ei ainakaan myöntänyt, että Cecilia lievittävästi vaikutti häneen, niinkuin tämän äiti oli tehnyt.
"Onko se totta," sanoi hän terävästi katsellen, "että teillä, minun herrani ja ystäväni on ollut vieraana eräs nuori neiti? Mitä hän tahtoi teiltä näin aikasiin?" Kuningas tuli hämillensä eikä tiennyt, mitä vastaisi. Cecilia katsoi häneen läpitunkevilla silmäyksillä, ja mustasukkaisuus ajoi heti kaiken veren hänen kasvoistansa.
Mutta likemmältä tätä tarkasteltuansa, hän ei voinut suoraan vakuuttaa itseänsä siitä että hän oli luonut itselleen naisen ja vaimon ideaalin, joka olisi vastakkainen Cecilia Travers'iin todellisuudessa.
«En ole pitkään aikaan kirjoittanut sinulle Cecilia; en oikein tiedä mistä syystä, en oikein tiedä kuinka on oma laitani, kuinka ympäristönikään! Kaikki on levotonta, epäselvää! Soisin sen selvenevän! Tiedäpäs, hän on hyvin kaunis, tuo Ernstin «entinen lemmitty», hyvin loistava. Luulenpa olevani mustasukkainen hänelle. Eilen olin suurissa illallispidoissa ensi kerran moneen vuoteen.
Päivän Sana
Muut Etsivät