United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kohta saivat myöskin neidet Arnell ja rouva Hedenstam asiasta tiedon, ja kaikki kolme tulivat heti kyökkiin, jossa matami Jonson sai uudestaan kertoa historiansa alusta loppuun asti. He olivat hyvin osanottavaiset kuulijat. Cecilia oikein hehkui innosta ja uteliaisuudesta, hän seurasi matamin kertomusta käsien viuhtomisella, huudahduksilla ja punehtumisilla vuorotellen.

Cecilian neitsyt odotti jo häntä ja vei hänen heti sisälle rouvansa tykö, joka vielä makasi sängyssä. Neitsyt meni pois ja Cecilia ojensi Sigismundille kättä, sanoen samassa ystävällisellä puheella ja katsannolla hänelle: "Ystäväni!

Nyt juuri ajoi hänen vaununsa luostarin äärimäiselle pihalle." Cecilia sai tuskin kätkeneeksi ryöstetyt kapineensa, kun kuningas tuli, seurassaan sisarensa poika Pfaltsin kreivi Kristoffer Baijerilainen.

Mutta niin suuri on minulla jonkunlaisen kirjallisen nautinnon tarve, että, kun en enää lue romaaneja, olen ruvennut itse semmoista kirjoittamaan. Niin, Cecilia!

"Tule Exmundhamiin, ja jos minä en anna suostumustani sinulle kosia Cecilia Traversia, niin pidä minua tyrannina." Lady Chillinglyn kirjeet olivat paljon pitemmät.

"Minä sain nähdä senkin, miten rouva Burström seisoi portailla ja peustasi Jonsonin vinniä. Ette usko, miten kauniit, ompeluksilla koristellut silkkisukat hänellä oli jalassa!" "Niin, onhan se oikein kaunis, pikku historia!" jatkoi Cecilia, huolimatta kuulla Vigertin viimeisiä sanoja. "Oletteko koskaan kuullut kenenkään ihmisen käyttäytyneen niin raa'asti?"

Hyvästi ensi sunnuntaihin asti, jolloin kaiketi tulemme setä Hedenstamia tervehtimään. Viekää heille sydämmelliset terveiset!" Vigert puristi hänen kättänsä ja kumarsi paljain päin, ja Cecilia nyykäytti hymyillen päätänsä, jonka jälkeen he erosivat.

Mutta tämän ajan kuluttua hän oli niin mieltynyt Ceciliaan ja Cecilia häneen, ja hänen läsnäolonsa oli tullut niin hauskaksi ja hyödylliseksi hänen isännällensä, että Mr Travers pyysi hänen jäämään heille ja ottamaan kasvattaaksensa hänen tytärtänsä.

"Minä pelkään, serkku hyvä, että olette pannut Kenelmin päähän omat itsekkäät mielipiteenne aviosäädystä. Hän ei näy olevan halukas naimaan vai kuinka?" "Sitä en tiedä." "Mimmoinen tyttö on Cecilia Travers?"

Kaiket yöt olisin voinut viettää kumarruksissa hänen kätkyensä ylitse. Niin pitkälle, Cecilia, olin siis päässyt romaanin suhteen, jolla nuoruudessamme ravitsimme sieluamme ja sydäntämme. Mutta koitti toiset ajat. Ensiksi suuri muutos vanhempieni varallisuussuhteessa, joka niin paljon vaikutti meidän oloihimme, sitten minulle monta pientä vaivaa loppumattomiin asti, huolia, sairautta!